Muut rakentakoot vuokra-asunnot

Vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut sotien jälkeisen ajan yksi sitkeimmistä hankkeista Helsingin seudulla. Ja ehkä myös kauimmaksi tavoitteista jäänyt.

Tuorein ponnistus on parin vuoden takaa valtiovallan ohjailema niin sanottu MAL-sopimus. Siinä 14 alueen kuntaa sopi asuntotuotannon tavoitteista. Kirkkonummen ”lupaus” on 330 uutta asuntoa vuodessa, kohtuuhintaisia vuokra-ja asumisoikeusasuntoja pitäisi määrästä olla 66.

Koko seutukunnalla on lupauksissa pysytty aika hyvin, kiitos suurten kaupunkien. Jälkeen on jääty vuokra-asunnoissa. Suurin piirtein nollakerhoon kuuluvat Kirkkonummi, Mäntsälä ja Sipoo.

Kirkkonummella vuokra-asuntojen rakentaminen on ollut jäissä koko 2000-luvun. Aikanaan vuokra-asuntojakin on rakennettu, niitä on sentään kunnassa noin 1 600.

Syitä vuokra-asunto lamaan on monia, eivätkä kaikki ole kotikutoisia. Mutta kyllä tahtotilakin on ollut heikko. Omakotitaloalueet ovat olleet kunnan päättäjien visoissa kaikkein mieluisin näky.

Kirkkonummella on karsastettu erityisesti kerrostaloja. Esimerkiksi Veikkolassa vastustus on sitkeää. Jos vuokra-asuntoja rakennetaan, ne on käytännössä tehtävä kerrostaloihin. Tässä suhteessa on muutosta tapahtunut, kun keskustassa ja Masalassa on saatu uusia kerrostalojakin aikaiseksi, tosin vain aika kalliita omistusasuntoja.

Vuokra-asunnoilla ja niiden keskittymillä ei ole paras mahdollinen maine. Masala on yksi esimerkki. Mainetta on vaikea kääntää, oli tosiasiat taustalla mitkä tahansa. Masalan maineeseen suurin syy on se, että 70-luvulla rakennettu taajama on pitkäksi aikaa jäänyt oman onnensa nojaan.

Masalastakin on mahdollista rakentaa houkutteleva asuinalue. Se vaatii monenlaisia  – niin omistus- kuin vuokra-asuntoja, joissa asuu kaikenlaisia ihmisiä. Tästä on hyviä esimerkkejä, esimerkiksi Helsingin Kontula.

Mielenkiintoista on nähdä kuinka kauan tiivistä kerrostalovaltaista rakentamista Kirkkonummella pystytään patomaan Espoon rajalle. Nimittäin Espoossa kehitys on erittäin leimallista ja erityisesti lähellä Kirkkonummea. Tänä vuonna aloitettavista uusista asunnoista Espoossa jo peräti lähes 80 prosenttia on kerrostaloasuntoja.

Vuokra-asuntojen unohtaminen on sikälikin lyhytnäköistä, että sillä on vaikutusta työvoiman saantiin. Esimerkiksi monet kunnalliset työt ovat sellaisia, joiden tuloilla ei osteta neljän tuhannen euron neliöhintaisia asuntoja.

Toisaalta vuokra-asuntojen puute ja varsinkin pienten sellaisten ajaa nuorisoa pois kunnasta. Ensiasunto on usein vuokralla, ja sellaisiakin pitäisi monimuotoisesta kunnasta löytyä.

Kirkkonummella 21.1.2014

Paavo Rantalainen

(20.1.) Asuntotuotanto laahaa – vuokra-asuntoja nolla