Hvitträskin museon erämaametsä kaadettiin

Kevään ensimmäiset Hvitträskin museovieraat ovat hieraisseet silmiään. Museolle johtavan tien ympäristöstä on kaadettu ikiaikainen kuusimetsä.

Vanha metsä Hvitträskin museon vieressä on kuulunut olennaisena osana museomiljööseen. Sankan metsän läpi on laskeuduttu Eliel ja Lola Saarisen sekä Herman Geselliuksen haudoille.

Maisema on ollut erämaametsäinen jo yli sata vuotta sitten. Nyt maisema on avoinna, ja Vitträsk-järvi näkyy hyvin alaalla. (Katso paikka alla olevasta kartasta.)

Aluetta hallinnoi nykyisin valtion Senaatti-kiinteistöt. Rakennuttajapäällikkö Selja Flink Senaatti-kiinteistöistä sanoo, että metsä oli suurimmalta osalta niin huonokuntoinen, että miltei  aukkohakkuuseen ryhdyttiin. Kuuset otettiin pois ja vain mäntyjä jätettiin pystyyn.

- Aluksi harkittiin, että puustoa olisi jätetty enemmänkin. Mutta tiheässä metsässä vuosikymmeniä kasvaneet puut olisivat varmuudella kaatuneet ensimmäisessä kovassa myrskyssä, Flink toteaa.

- Hvitträskin metsää olisi pitänyt hoitaa koko ajan ja ottaa sieltä pitkän ajan kuluessa huonokuntoisimpia puita pois yksitellen. Museovirastolla, joka toissa vuoteen saakka hallinnoi kiinteistöä, ei ollut tähän koskaan oikein varaa.

Flinkin mukaan on valitettavaa, että erämainen metsä jouduttiin kaatamaan. – Meillä on kuitenkin ehdoton vastuu, että ihmiset voivat kulkea alueella turvallisesti. Siksi puusto oli kaadettava.

Entinen tiheä metsäalue ei jää lopullisesti aukeaksi. Paikalle istutetaan poikkeuksellisen tiheään uusia ja tavallista kookkaampia taimia. Mäntyjä ja kuusia istutetaan piakkoin 500 kappaletta.

- Aikanaan – toisin pitkän ajan kuluttua – paikalla on taas tiheä metsä, Flink lupaa.

Hvitträskin alueelle tehdään jatkoa varten oma maisemasuunnitelma, jonka mukaan metsää hoidetaan pitkäjänteisesti.

Museokohteissa ei Flinkin mukaan ole viime aikoina tehty Hvitträskin tapaisia raivaustöitä. Järveenpään Ainolassakin on juuri ympäristöä raivattu, muttei niin laajasti kuin Kirkkonummella.

> Hvitträskin museo