(14) kommenttia

Kirkkonummelle kielikokeilu: Ranskaa ja saksaa jo päiväkodeissa – yläasteella venäjää ja espanjaa

Kirkkonummella alkaa ensi syksynä esiopetuksessa ja peruskouluissa kokeilu, jolla pyritään saamaan oppilaiden lukujärjestyksiin lisää kielivalintoja ja nykyistä aiemmin.

Jo päiväkotien esiopetuksessa tarjotaan syksyllä mahdollisuutta lapsille saada tuntumaa ranskan ja saksan kieliin.

Kolmeen päiväkotiin voidaan perustaa ryhmiä, joille annetaan kerran viikossa ”kielisuihkuja” leikkien ja loruillen sekä tutustuen monipuolisesti kieleen.

Ranskan ja saksan kielipolkua voi jatkaa heti ekaluokalta lähtien, jos tarvittava määrä oppilaita saadaan ryhmään.

Neljänneltä luokalta lähtien ranskan ja saksan opetusta on jo nykyisin Kirkkonummen kouluissa.

Syksyllä alkava kokeilu ulottuu myös yläluokille.

Seiskaluokilla hanke toteutetaan niin, että oppilaat voivat valita espanjan tai venäjän kielen valinnaisena aineena tuntijaon ulkopuolisena lisätuntina.

Kokeilu alkaa Laajakallion, Kartanonrannan ja Vuorenmäen päiväkotien esiopetuksessa.

Kouluista mukana ovat Laajakallio, Kartanonranta, Vuorenmäki, Nissniku, Kirkkoharju, Veikkola ja Gesterby.

Kokeiluun on saatu valtionavustusta tälle ja ensi vuodelle.

> Lue lisää Kirkkonummen kielikokeilusta

(14) kommenttia

Kommentit (14)

Sivut

Hyvä kommentti sdkfz . "Aito kaksikielisyys" on Kirkkonummella sitä, että täällä suomea puhuu äidinkielenään yli 80% asukkaista, ruotsia noin 15% ja n. 5% jotain muuta. Kuinka moni on oikean oikeasti kaksikielinen (yhdistelmästä suomi-ruotsi), onkin hankalampi arvioida? Ylipäätään aito kaksikielisyys on laajassakin kuvassa nimenomaan heittomerkeissä kirjoitettava, sillä valitettavan usein kaksikielisyys on enemmän mielkuvatason juttuja. Moni saattaa tulla toimeen ja ymmärretyksi molemmilla kotimaisilla, mutta ei se välttis tee henkilöstä pätevästi/aidosti kaksikielistä.
Vesa-Pekka Sainio
Kirkkonummi kuuluu siihen harvalukuiseen joukkoon Suomen kuntia joita voidaan pitää "aidosti kaksikielisinä". Täällä siis todellakin kannattaa jatkaa pakollisena molempien kotimaisten opiskelua. Umpisuomenkielisessä sisä-suomessa voidaan sitten kokeilla muita kieliä, epäilen tosin vahvasti että saksan tai ranskan opiskelu kiinnostaisi silti koska "englantiahan kaikki puhuu".

Joka tapauksessa on pitkän ajan trendi ollut se että sekä vieraiden kielten että pitkän matematiikan opiskelijoiden määrä vähenee. Lukiossakin luetaan mieluummin psykologiaa, filosofiaa ja terveystietoa kuin päntätään kieliä ja fysiikkaa, kemiaa tahi matematiikkaa. Kaikella kunnioituksella näitä aineita kohtaan tulee tunne että oppilailla on halu opiskella vain helppoja aineita, tämä trendi oli itse asiassa alkanut jo silloin kun itse kirjoitin ylioppilaaksi (1998).
sdkfz
Kirkkonummi voisi hakeutua kielikokeiluiden edeltäkävijänä mukaan myös valinnaisen suomen kielen opiskelun alueelliseen kielikokeiluun. Kyseessä hallituksen hanke, jonka on tarkoitus lähteä käyntiin elokuussa 2018 ja johon kunnat/oppilaitokset voivat juuri nyt hakeutua mukaan.

Kokeilun tarkoituksena on vapauttaa n. 2200 lasta ja nuorta pakkosuomesta tarjoamalla tilalle vapaavalintainen mahdollisuus suomen kielen opiskelulle. Lisää mm. Uuden Suomen jutusta:
Myös näinpäin
Kirkkonummi voisi hakeutua kielikokeiluiden edeltäkävijänä mukaan myös valinnaisen ruotsin kielen opiskelun alueelliseen kielikokeiluun. Kyseessä hallituksen hanke, jonka on tarkoitus lähteä käyntiin elokuussa 2018 ja johon kunnat/oppilaitokset voivat juuri nyt hakeutua mukaan.

Kokeilun tarkoituksena on vapauttaa n. 2200 lasta ja nuorta pakkoruotsista tarjoamalla tilalle vapaavalintainen mahdollisuus ruotsin kielen opiskelulle. Lisää mm. Uuden Suomen jutusta:

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/219225-terho-suomessa-alkaa-pakkoruotsin-vapautuskokeilu-2200-nuorta-paasee-valitsemaan
Vesa-Pekka Sainio

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx