(13) kommenttia

Kirkkonummen kasvu tökkii − muuttoliikettä muihin kuntiin, syntyvyyskin hiipuu ja on kaukana huippuvuosista

Kirkkonummelle syntyi viime vuonna 369 lasta.

Kirkkonummen väestötiedot viime vuodelta kertovat, että kunnan kasvu on ollut hitaampaa kuin miesmuistiin. Loppuvuodesta väestönkasvu oli jopa nolla.

Tilastokeskus on viimeinkin saanut kaikki alustavat luvut kuntien asukasluvun muutoksista viime vuoden aikana. Järjestelmässä on ollut ongelmia.

Kirkkonummen asukasluku kasvoi 150:llä vuonna 2017. Asukasluku oli vuoden lopussa 39 183.

Kasvuprosentti jäi pienemmäksi kuin vuosikymmeniin ja oli alle 0,4. Viimeisellä vuosineljänneksellä asukasluvussa ei tapahtunut mitään muutosta, se oli nolla.

Lukuja tarkemmin purkaen Kirkkonummi oli viime vuonna Suomen rajojen sisällä muuttotappiokunta.

Kirkkonummelta muutti pois muihin kuntiin lähes 80 asukasta enemmän verrattuna Kirkkonummelle muuttaneisiin.

Sen sijaan ulkomailta muutto Kirkkonummella on plussalla, muttei suuressa määrin. Nettomaahanmuuttoa oli vajaat 110 henkilöä.

Syntyvyys on Kirkkonummella edelleen varsin korkea, mutta vähenemässä. Lapsia syntyi 369 (396 v. 2016). Esimerkiksi vuonna 2010 lapsia syntyi yli 530.

Kirkkonummen kunta on linjannut strategiassaan, että kunnan väkiluvun pitäisi kasvaa vuodessa 600-800. Viime vuonna kasvu oli 150.

Kirkkonummi tavoittelee Espoon kasvuprosentteja. Espoon väkiluku kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia (+ 4 700 asukasta)

Siuntio pääsi kasvussa viime vuonna plussalle (+ 30). Inkoossa puolestaan asukasluku putosi yli 100:lla.

(Lähde: Tilastokeskus)

(13) kommenttia

Kommentit (13)

Sivut

Ei kuntapäättäjien pitäisi olla yhtään kummissaan, jos Kirkkonummelle ei haluta muuttaa/halutaan muuttaa pois. Jos yhtään seuraa kunnan tapoja toimia, niin ei ole mikään ihme, ettei tänne ole halukkaita muuttajia.
Itse muutan pois, kunhan lapset pääsevät peruskoulusta.
En viihdy
Tunnistan kaksi syytä Kirkkonummen hitaan kasvun taustalla: 1) Kirkkonummi ei tarjoa mitään omaa tai erityistä asukkaille tai yrityksille ja 2) Kirkkonummen viestintä on hajanaista ja sattumanvarasta, joten mielikuva kunnasta on epämääräinen.

Näihin kahteen asiaan voi onneksi vaikuttaa. Ensimmäinen lääke on luoda ihan oikeasti näkemys siitä, mitä erityistä Kirkkonummi haluaa olla. Nyt voimassa oleva kunnan "strategia" on epämääräinen kokoelma iskulauseita. Se täyttää rimaa hipoen kuntalain vaatimukset eikä anna selkeää vastausta mihinkään peruskysymykseen. Oikeasti Kirkkonummen strategian pitäisi määritellä, mitä me haluamme olla, miten sinne pääsemme ja miten seuraamme sitä, että olemme suunnitellulla tiellä. Kirkkonummen strategia pitäisi synnyttää vuorovaikutuksessa kuntalaisten, yrittäjien, yhdistysten ja yhteisöjen kanssa ja sitä pitäisi seurata ja päivittää maailman muuttuessa ympärillä. Ja ennen kaikkea sen tulisi ohjata johtamista, yhteistyötä ja päätöksentekoa. Kirkkonummen strategiaa tukemaan voisi sitten päivittää myös kunnan strategian.

Toinen lääke on helpompi, mutta voi olla lyhytvaikutteisempi. Viestintään pitää panostaa ihan uudella tavalla ja systematiikalla. Vuorovaikutteinen verkkopalvelu on tätä päivää, se on viestinnäkin perusta. Blogit, vlogit, tubettaminen, some muutenkin olisi otettava kunnolla hanskaan. Tämä on tärkeää myös vaalien välillä ja koko kuntayhteisön voimin. Hyvä pöhinä luo positiivista mielikuvaa, ja se saa ihmiset kiinnostuneiksi Kirkkonummesta. Kestääkö kiinnostus, tuleeko uusille asukkaille Kirkkonummesta pitkäaikainen kotipaikka - se on kiinni siitä, millaista Kirkkonummea rakennamme.
Jarmo Siivari
Ei ole ihme että uusia asukkaita tule kun kaavoitusmyllystä ei saada ulos houkuttelevia pientalotontteja. Haapionrinnettä Kantvikin takana en laske houkuttelevaksi syrjäisen sijainnin takia.
sdkfz

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx