(12) kommenttia

Kirkkonummi päätti kasvaa nopeasti− väkiluvun kasvu hiipui kuitenkin viime vuonna ennätyshitaaksi

Kirkkonummen kasvuvauhti oli viime vuonna hitaampaa kuin vuosikymmeniin. Tuoreessa strategiassaan Kirkkonummi tavoittelee selvästi nopeampaa tahtia kasvulle.

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Kirkkonummen väkiluku oli viime vuoden lopussa 39 183.

Väkiluku kasvoi 2017 vain 147 asukkaalla, mikä on alle 0,4 prosenttia toissa vuoteen verrattuna.

Vuonna 2016 plussaa tuli noin 390:n ja 2015 noin 410 asukkaan verran.

Viimeisen 10 vuoden aikana hitain kasvun vuosi oli 2011, mutta silloinkin kunnan väkiluku nousi noin 250:lla.

Kirkkonummen valtuusto hyväksyi viime joulukuussa kunnan uuden strategian, jossa kasvutavoitteeksi asetettiin vuosittain 1,5-2 prosenttia eli 600-800 asukasta. (Viisykkönen 18.12.)

Tilastokeskus julkaisee vasta ensi kuussa väestökehityksestä muita lukuja, jolloin pääsee paremmin tarkastelemaan väestökehitystä kunnittain.

Viime vuosina maan sisäisessä muutossa Kirkkonummi on ollut menettäjä, kuntaan on kotimaasta muuttanut vähemmän ihmisiä kuin kunnasta pois.

Väestönkasvua on pitänyt yllä syntyvyys ja maahanmuutto.

Kirkkonummen viime vuoden väestönkasvu painuttaa alkuvuoteen. Vielä syksyllä väkiluku oli korkeampi kuin joulukuun lopussa.

 

(12) kommenttia

Kommentit (12)

Sivut

Jerrylle kiitos, että perehdyt ja aina yrität perustella. Kysymykseen, pitääkö rakentaa koulut 2020-luvun tarpeeseen jo nyt niin, kyllä, tämän hetken hankkeet valmistuvat joskus 2020-luvulla, joten kyllähän ne pitäisi mitoittaa vähintään 2030-luvun tarpeeseen. Koulurakennuksen elinikä kun on ehkä 50-70 vuotta, niin hieman väljyyttä kannattaisi rakentaa. Lisäksi, Jokirinne ei ole 1300 oppilaan koulu, vaan koululaisia lasketaan mahtuvan n 1100, joka on aika lähellä Kirkkoharjun nykyistä oppilaslukua. Loput 240 paikkaa on päiväkodille.

Eikö pointti tässä ole se, että kunta strategiansa mukaan yrittää kasvaa nopeammin kuin mitä viralliset väestöennusteet antaisivat ymmärtää, jolloin koulujen mitoitusta ei ole viisasta suunnitella vain väestöennusteiden pohjalta. Jos haluaa kasvaa, pitää myös suunnitella palveluja sen mukaan ajoissa eikä jälkijättöisesti.

Toinen asia on se, että jos kunta oikeasti haluaisi kasvaa 600-800 asukkaalla vuodessa, ja yksi kasvukeskus on kuntakeskuksen ydinkeskus, niin päiväkoti pitäisi nyt heti suunnitella takaisin ydinkeskustan alueelle, jotta tänne voisi muuttaa lapsiperheitä joiden arki voisi olla sujuvaa myös ilman omaa autoa. Finnsbackan lakkauttaminen oli Kirkkonummen keskustan lapsiperheiden elämänlaadun kannalta suurin virhe vuosikymmeniin, ja poliittisen päätöksenteon pohjanoteeraus.
Anonyymi
Valittaa voi aina mutta kyllä Kirkkonummessa hyviäkin asioita on:
- keskustassa kaikki lähellä (päiväkodit, koulut, kaupat, kirjasto, uimahalli) ja voi liikkua pyörällä/kävellen ainaisen autoilun sijasta
- asuntojen hinnat selvästi Espoota halvemmat
- hyvät yhteydet Helsinkiin (juna, vaikka nopeita vuoroja voisikin olla enemmän)

Kunhan uusi kirjasto valmistuu ja torin seutu toivottavasti pian uudistetaan, en helpolla keksi parempaa paikkaa asua, jos haluaa pikkukaupungin edut lähellä pääkaupunkiseudun palveluita ja työpaikkoja.
Savo -> Espoo -> Helsinki -> Kirkkonummi
Kirkkonummella ei mikään muutu niin kauan kun päättäjinä on 30+ vuotta kirkkonummelaista kunnallispolitiikka tehneitä.
70-80 - luvun opeilla eteenpäin
Kirkkonumella ei ole mitään vetovoimaa. Julkinen liikenne surkea, työpaikkoja ei ole, yritykset ei pysy kauan, eikä uusia synny. Politiikka on väärältä aikakaudelta.
Huolestunut
Oppilasmääristä.

Sekä kunnan (*) että tilastokeskuksen lähitulevaisuuden (vuoteen 20140 asti) väestöennusteissa niin vaikka kunnan väkiluku kasvaa niin kouluikäisten (7-15) määrä vähenee nyt vuoteen 2030 asti Kirkkonummella (nyt n 5400 lasta - v. 2030: n 4700. Eli 600 lasta / oppilasta vähemmän, siis yli 10% vähemmän kuin nyt.) v2030 jälkeen oppilasmäärät kasvavat taas, mutta hitaasti.

Pitääkö meidän rakentaa koulut tämän päivän tarpeisiin vai 2020-luvun ja siitä eteenpäin? Lisäksi on hyvä muistaa että kivenheiton päässä on koko Gesterbyn koulukeskus, sisältäen Gesterbyn suomenkielisen koulun, joka jouduttaneen kokonaan uudelleenrakentamaan Jokirinteen jälkeen.
Kysymys kritisoijille kumpaa koulua on mielestänne tarvittaessa parempi suurentaa: Jokirinteen 1300 suomenkielisen oppilaan - vai Gesterbyn alle 500 oppilaan?

Totean nyt vielä että alueellisestikin (keskusta, Masala & Veikkola) oppilasmäärien kehityksen ei oleteta olevan tasaista tulevina vuosina. Alueellisen väestökehityksen malli ikäryhmittäin on parhaillaan työn alla ja saataneen piakkoin, toivon mukaan jo ennen kesää.


Palvelutuotannon jaoston jäsen
Jerri Kämpe-Hellenius


(*) Kunnanvaltuuston 4.12.2017 §82 hyväksymä Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2019-2020 taloussuunnitelma -- sivulla 6 väestöennuste ns. perusmallissa.
http://kirkkonummi.cloudnc.fi/download/noname/%7B67ebb2d2-5374-42e0-b0e8-09199710b3c4%7D/17222
Jerri Kämpe-Hellenius

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx