(22) kommenttia

Kirkkonummi tekee kiistellyn maakaupan − metsää luvattiin myös säästää, hintaa pidettiin liian korkeana

Kirkkonummen keskusmetsän säilyttämisen puolesta on kerätty 850 nimeä. Vetoomus jätettiin kunnanvaltuuston puheenjohtajalle Anders Adlercreutzille.

Kirkkonummen kunta ostaa valtuuston päätöksellä keskustan läheisyydestä metsäalueen. Päätös jakoi valtuustoa, se syntyi äänin 30-21.

Valtuusto hyväksyi 27 hehtaarin maakaupan maanantai-iltana pitkien keskustelun jälkeen.

Päätös jakoi valtuusto osin uudella tavalla. Kokoomus olisi halunnut palauttaa kaupan uuteen valmisteluun, RKP kannatti metsäalueen ostoa, vihreät jakautuivat kahtia ja vasemmisto oli kaupan kannalla.

Metsäkauppa on repinyt erityisesti vihreiden sisäisiä välejä. Vihreät olivat maanantaina kokouksessa ensimmäistä kertaa kahtena ryhmänä sen jälkeen, kun viisi valtuutettua erosi valtuustoryhmästä ja perusti oman.

Ryhmästä eronneet kannattivat maakaupan tekemistä, entiseen ryhmään kuuluvat puolestaan vastustivat kauppaa.

Jos ryhmä olisi ollut yhtenäinen, päätöskin olisi voinut kääntyä toisin päin.

Kunta ostaa maa-alueen 1,8 miljoonalla eurolla. Alue on kaavoittamatonta niin sanottua raakamaata. Yleiskaavassa alueelle on merkitty osin tiivistäkin rakentamista.

Valtuustossa oli päätettävänä vain metsäalueen osto, mutta keskustelu kumpusi vahvasti myös alueen tulevaan rakentamiseen.

Kokouksessa Kim Åström (kok.) esitti aluksi asian palauttamista. Itse kauppaa ei Åström välttämättä vastusta, mutta hän piti hintaa liian kovana ja tulevaisuuden tuotto-odotuksia alueen kaavoituksesta liian optimistisina ja epävarmoina.

− Jos rahanteko olisi niin helppoa, ei kunnalla olisi mitään talousongelmia, Åström totesi.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Haapaniemi (kok.) muistutti, että alue on vaikeakulkuista kallioista maastoa, jonne rakentaminen on kallista.

Haapaniemi kysyi myös, kuka oikeasti haluaa alueelle kerrostaloja, mitä tehokas kaavoitus ja maankäyttö toisi tullessaan.

RKP:n Hans Hedberg kannatti kauppaa ja piti hintaa halpana.

− Paikka on keskeinen. Sinne saadaan 100 hehtaarin kokonaisuus, jossa on rakentamismahdollisuuksia vaikkapa vuoteen 2050 saakka.

Metsäalueen ostoa kannattanut Minna Hakapää (vihr.) nosti esiin sen, että alueen hankinta kunnalle turvaa myös tulevaa virkistyskäyttöä, koska kunta voisi itse suunnitella ja päättää, mitä alueelle tulee.

Raija Vahasalo (kok.) piti puppuna puheita siitä, että kunnan pitää ostaa alue itselleen, jotta se säilyy virkistyskäytössä.

− Kunta päättää lopulta aina, mitä kaavoituksessa tehdään, omisti maat kuka tahansa.

Keskustan Antti Salonen palautti mieleen sen, että kunnan virkamiehiä ovat päättäjät moneen otteeseen kehottaneet etsimään kunnalle ostettavaksi sopivia maa-alueita, joita voidaan kaavoittaa.

− Tässä on nyt sellainen, pidetään kiinni mitä on ohjeistettu.

Pekka Oksanen (sd.) yritti kysyä päättäjäkollegoiltaan, kuinka moni valtuutettu on käynyt kyseisessä metsässä, mutta puheenjohtaja toppuutteli kyselyn.

Oksanen kertoi käyvänsä alueella usein ja vakuutti, että alueelle pystytään hyvin rakentamaan niin, että luonnossa liikkumiseen jää kuitenkin vielä hyvät reitit.

Valtuusto päätti myöntää maanostoon 1,8 miljoonan euron määrärahan. Käytännössä kunta joutuu tekemään maakaupan velkarahalla.

> Noin 27 hehtaarin maakaupasta kiistaa − vieressä on tuplasti suurempi metsä, jonka omistaja tekee kohta ratkaisuja (Viisykkönen 6.11.)

(22) kommenttia
Hyvä esitys Kari Hujanen! Mikä tuossa esittämässäsi on toteutunut? Ei mikään! Tämä tehty kiinteistökauppa Jolkbyn alueelta täytyy perustua sisäpiiritietoon. Kunnalla ei olisi ollut mitään ostopakkoa alueesta. Päinvastoin. Myyntihintaa ei voi pitää vertailukelpoisena mihinkään vastaavaan yleiskaava-alueella tehtyyn raakamaakauppaan etelä-Suomen alueella.
Kunnangeodeetin Otso Kärkkäisen tekemän raakamaan hankintaperusteluissa Jolbyn tilasta hinnan määräytymisessä on lähdetty oletusarvoisesti siitä, että alueen osayleiskaavaa laadittaessa (>10 v) on kaavataloudellisuus huomioitu. Kova on hinta raakamaasta, 66 300 €/ha (6,6 €/m²). Rakentamattoman metsämään mediaanihinta vuonna 2017 Uudellamaalla vastaavan suuruisesta alueesta oli 4221 €/ha.

Kuinka tämä tehty kauppa on selitettävissä?
Killinmäki kutsuu
Kiitokset Raija Vanasalolle kun oikaisit valtuustossa noita Hakapään puppu puheita.
Rehellisyyttä
Tässä olisi keskusmetsän käsittellyyn liittyvää tietoa !


Hankkeen taustaa

Keskusmetsän yleissuunnitelma sisällytettiin vuosille 2013-2017 laadittuun kaavoitusohjelmaan. Sen tavoitteiksi on esitetty seuraavaa: ”käynnistetään toimet kirkonkylän (kuntakeskus) ja Masalan välisen metsäalueen luomiseksi virkistäytymistä palvelevaksi keskuspuistoksi (ns. keskusmetsän alue), alueelle ei tule asukkaita”.

Kaavoitusohjelmassa vuosille 2016-2020 todetaan hankkeesta seuraavaa:
”Keskusmetsä, josta käytetään myös keskuspuisto-nimeä, sijaitsee kuntakeskuksen, Jorvaksen ja Masalan taajamia yhdistävänä luontoalueena, jonka maankäyttö osoitetaan laadittavissa kaavahankkeissa. Tavoitteena on kehittää alueesta taajamia yhdistävä luonto- ja virkistysalue reitteineen ja virkistyspalveluineen.”
Kaavoitusohjelman 2016-2020 mukaan hankkeen on tarkoitus tulla vireille vuonna 2018 ja valmistua vuonna 2019.
Aiemmat käsittelyt:
Yhdyskuntatekniikan lautakunnan 23.5.2013 § 44 vastaus keskusmetsähankkeen edistämisestä:
”Vireillä olevissa ja vireille tulevissa kaavahankkeissa (Länsi-Jorvaksen asemakaava ja Masalan osayleiskaava) otetaan huomioon keskusmetsän asema keskeisenä kuntakeskuksen ja Masalan välisenä luonto- ja virkistyskokonaisuutena. Mainituissa kaavoissa osoitetaan ja turvataan keskusmetsän keskeiset virkistys- ja luontoarvot. Lisäksi kaavoitettavien alueiden rajaukset määritellään siten, että koko keskusmetsän alue saadaan lainvoimaisten osayleiskaavojen ja asemakaavojen piiriin.
Kunta aktivoi maanhankintaa keskusmetsän alueella, jotta erityisesti alueen virkistyksen kannalta keskeisimmät osat saadaan kunnan omistukseen. Maanhankinnan kautta edesautetaan mm. kattavan virkistysverkoston toteuttamista alueelle.
Keskuspuistohanke sisällytetään vuosien 2014-2018 kaavoitusohjelmaan. Koko ns. keskusmetsän alue ulotetaan tarkemman maankäytön piiriin laajentamalla ensisijaisesti Masalan osayleiskaavan rajausta länteen päin. Keskusmetsän aluetta koskeviin yksityiskohtaisempiin suunnittelutoimenpiteisiin ryhdytään, kun riittävän laajat osat alueesta ovat kunnan omistuksessa ja Länsi-Jorvaksen asemakaava sekä Masalan osayleiskaava on hyväksytty. Tällöin koko keskusmetsän alue on saatu lainvoimaisten osayleiskaavojen ja asemakaavojen piiriin. Kyseinen ajankohta olisi alustavasti arvioiden vuonna 2017.
Alueella toteutettava suunnitelmataso voi olla virkistysalueen yleissuunnitelma tai käyttö- ja hoitosuunnitelma.”

Alla linkki koko pöytäkirjaan: http://kirkkonummi.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Kuntatekniikan_lautakunta/Kokous_23112017/Evastyskeskustelu_Kirkkonummen_Keskusmet(2161)




Kari Hujanen
Ja 850 nimeestä vain vajat puolet asuu Kirkkonummessa....
Anonyymi
Nyt toivon kunnan päättäjiltä ja kaavoittajilta johdonmukaista toimintaa, että kaava, ja sen myötä rakentaminen alueelle saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti. Tuon maan seisottaminen tyhjänä metsälänttinä ei ole kunnan kannalta järkevää.
Kaivuri

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä





Sulje ilmoitusx