Espoonkartanon maat viimein rakenteille

Kirkkonummen rajalla sijaitsevan Espoonkartanon asuinalueiden toteuttamisen uskotaan viimeinkin saavan vauhtia. Sukuyhtiön omistavan Espoonkartanon maille piirretään parhaillaan aluetta 2.000 – 3.000 uudelle asukkaalle. Kartanon maiden rakentamista on suunniteltu pitkälti yli kymmenen vuotta. Espoon kaupunki pyrkii saamaan alueen asemakaavan nähtäville ensi keväänä.

Espoon teknisen toimen johtaja Olavi Louko pitää jo ihmeenä, jos Espoonkartanon alueen rakentamisessa ei nyt päästä eteenpäin. Espoolla on kova tarve Loukon mukaan saada uusia asuntokohteita, muuten kaupunki ei pääsee sovittuihin tavoitteisiin asuntorakentamisessa.

– Espoon pitäisi rakentaa 2.500 asuntoa vuodessa, sitä ei pystytä toteuttamaan yksinomaan metroradan varressa, Louko muistutti tänään Espoonkartanon rakentamista pohtivassa seminaarissa.

Espoonkartano-osakeyhtiö, Espoon kaupunki ja rakennusyhtiö YIT suunnittelevat yhdessä kartanon maiden rakentamista. Esbogård Ab:llä on kehä III:n kupeessa yli 500 hehtaaria maata.

Kauklahti kolminkertaistuu

Asuntorakentamiseen on kartanon maista kaavailtu 44 hehtaaria. Rakentamiskohteet ovat kartanon lähellä, mutta kartanoalue jäisi rakentamiselta rauhaan. Alustavasti uutta rakennusoikeutta on alueelle kaavailtu pientaloille 100.000 kerrosneliömetriä. Kartanon pellot on tarkoitus mahdollisimman pitkälle jättää viljelytarkoitukseen osana perinnemaisemaa.

Espoonkartanon alueet liittyvät koko Kauklahden alueen kehittämiseen. Nyt Kauklahdessa on runsaat 7.000 asukasta. Espoon suunnitelmissa on kasvattaa vuoteen 2030 mennessä asukasluku kolminkertaiseksi.

Kauklahti ja Espoonkartano ovat Loukon mielestä Espoon parhaita asuntorakennuskohteita liikenneyhteyksien takia. Kauklahteeen on hyvät junayhteydet sekä kehä III ja Turunväylä ovat lähellä.

Suurin haaste Espoonkartanon alueella on saada asuntorakentaminen taloudellisesti kannattamaan. Arkkitehti Saara Melama Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksesta sanoo, että vielä joudutaan pohtimaan ja laskemaan saadaanko alueelle tarpeeksi rakennusoikeutta, jotta kaupunki voisi tehdä kunnallistekniikan. Suurin kysymys on kehä III:n melu ja kuinka kalliiksi sen torjunta tulisi.

Melama toivoo, että lopulliset laskelmat eli kaavatalous Espoonkartanon alueella voitaisiin saada tehtyä talven aikana.

Kustaa Vaasa perusti

Espoon kartanon juuret ulottuvat 1550-luvulle, jolloin Kustaa Vaasa perusti Mankbyn kylään kuninkaankartanon. Kartano laajoine maa-alueineen on Ramsayn suvun hallussa. Nykyiset omistajat ovat August Ramsayn perillisiä, jotka omistavat kartanoa osakeyhtiön kautta.

Kartanon päärakennus on 1800-luvun alusta. Alun perin nykyinen päärakennus oli vain suunnitellun kartanon toinen siipi. Varsinaista kartanoa ei koskaan rakennettu. Kartanossa toimii tilausravintola 1980-luvun lopulla kunnostetuissa tiloissa. Kartanon maat ovat vuokralla. Alueella on muun muassa laajaa ratsastustoimintaa, joka halutaan myös tulevaisuudessa säilyttää.

Aikanaan Ämmässuon kaatopaikkaa varten lunastettiin alueita Espoonkartanolta. Kartano käsitti aiemmin yli 1.000 hehtaarin maa-alueet.

Espoonkartanon lähellä Finnsinmäellä on yksi Suomen arvokkaimmista muinaisjäännöskohteista. Mankbyn kylän talojen perustukset löydettiin 2004. Ne ovat erittäin hyvin säilyneet, koska kylä hylättiin 1556, kun Espoonkartano perustettiin ja kyläläiset häädettiin toisaalle. Mankbystä suunnitellaan arkeologista puistoa.

(2.10.) Pääkirjoitus: Espoo työntyy K-nummen rajalle