K-nummen johto: Säästöt on pakko tehdä nyt

Kirkkonummen kunnan johdon mielestä yt-neuvotteluihin johtanut kunnan talouskurimus ei olisi pitänyt tulla luottamushenkilöille mitenkään yllätyksenä. Kunnanjohtaja Tarmo Aarnion mukaan lautakunnille on annettu tänä vuonna poikkeuksellisen paljon aikaa etsiä säästöjä ja rakentaa ensi vuoden talousarviota.

- Yhteisesti sovitusta menokehyksestä ei kuitenkaan pidetty kiinni kesän yli jatkuneessa valmistelussa, vaan kehys meni kuusi miljoonaa euroa yli. Nyt yritetään muun muassa yt-menettelyn kautta etsiä tuolle samalle summalle säästöjä, Aarnio sanoo.

Aarnio, kunnanhallituksen puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok.) ja valtuuston puheenjohtaja Ulf Kjerin (rkp.) selostivat lehdistölle tänään tiedotustilaisuudessa säästötoimien taustoja. Muita johtavia poliitikkoja ei oltu kutsuttu paikalle.

Aarnio viittaa siihen, että viime kesäkuussa päätettiin ensi vuoden menokehyksestä ja annettiin nelisen kuukautta lautakunnille aikaa tehdä esitykset ensi vuoden menoista. Lautakuntien esitykset olivat lopulta 6,2 miljoonaa euroa yli kehyksen.

Kesän mittaa kunnan taloustilanne huononi lisää. Keväällä kunnan tämän vuoden alijäämäksi arvoitiin runsaat 13 miljoonaa euroa, nyt arvio on yli 16 miljoonaa.

Aarnio muistuttaa, että edes nyt tavoiteltava kuuden miljoonan euron säästö ei riitä ensi vuonna nollatulokseen, siihen tarvittaisiin näillä näkymin vielä kolme miljoonaa säästöjä lisää. – Jos sovitusta menokehyksestä pidetään kiinni, ensi vuonna kunnalla on 2,5 prosenttia vähemmän rahaa käytössä kuin mitä tänä vuonna todennäköisesti menoihin käytetään, Aarnio maalaa ensi vuoden taloustilannetta.

Aarnio ei ota niskoilleen sitä, että Kirkkonummella olisi omaa taitamattomuutta tai saamattomuuttu jouduttu tähän tilanteeseen. Kuntaliiton mukaan yli 100 kuntaa turvautuu yt-neuvotteluihin lähiaikoina.

Kaiken pitäisi olla hyvin

Vahasalo pitää Kirkkonummen taloustilanne täysin poikkeuksellisena. – Ympäristössä pitäisi olla kaikki hyvin, kunnassa asuu paljon varakasta väkeä, työttömyys on alempi kuin keskimäärin ja vanhuusväestöä on suhteellisesti vähemmän kuin monissa muissa kunnissa.

Vahasalon mielestä muuta vaihtoehtoa ei ole kuin karsia kustannuksia. – Nyt tarvitaan nopeita toimia ensi vuodeksi ja sitten pidemmälle rakenteellisia uudistuksia, joilla voidaan jatkossa saada säästöjä aikaan. Moni asia voidaan tehdä toisella tavalla ja halvemmalla, eikä välttämättä palvelut siitä kärsi.

Valtuuston puheenjohtaja Kjerin peräänkuuluttaa valtuutetuilta vastuuta. – Nyt ei ole aika kerätä irtopisteitä.

Kjerin muistuttaa, että alkavissa yt-neuvotteluissa irtisanomisia käytetään vain viimeisenä keinona, sitä ennen on pitkä lista mahdollisia muita toimia. – Ei ole mikään tavoite vähentää 150:tä henkilöä kunnan palveluksesta. Pyritään, että ketään ei tarvitse irtisanoa, mutta toki se ei ole kovin realistista, Kjerin huomauttaa.

Aito yt-neuvottelu luvataan

Kjerin mielestä ei ole minkäänlaista pelkoa myöskään siitä, että säästöjä tehdään liikaa. Ensi vuonna kunnan budjetti jää joka tapauksessa montaa miljoonaa vielä miinukselle.

Kunnan yt-menettelyä on arvostelut rajuudesta ja siitä, että nyt kuudessa viikossa pitäisi päättää suurista henkilöstösäästöistä. Vahasalo puolustaa päätöstä. – Mielestäni henkilökunnan kannalta on parempi, että tilanteeseen saadaan nopeasti vastaukset, ja että yt-neuvottelu oikeasti saadaan päätökseen ja lopetetaan eikä jätetä roikkumaan jonnekin ensi vuoteen.

(15.10.) K-nummi päätti yt-neuvottelusta äänestäen