Kova pala poliitikoille: Kirkkonummi-lisä pois kokonaan
Kirkkonummen poliittinen syksy alkaa tutulla kiistalla lasten kotihoidon kunnallisesta lisäavustuksesta eli Kirkkonummi-lisästä, joka on nyt 150 euroa kuussa.
Kirkkonummi-lisä on keikkunut budjettineuvotteluissa jo useana vuonna. Viime vuonna lisä pudotettiin pois kokonaan yli 3-vuotiailta kotona hoidettavilta lapsilta.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio esitti Kirkkonummi-lisästä luopumista kaksi vuotta sitten, mutta poliittisissa neuvotteluissa on lisä jossakin muodossa aina jatkunut.
Asia oli jo esillä kesäkuussa. Silloin kunnanhallitus käsitteli ensi vuoden budjetin raameja ja äänesti Kirkkonummi-lisän poistamisesta.
Kokoomusedustajat olisivat olleet valmiita säilyttämään Kirkkonummi-lisän, mutta hävisivät äänestyksen 4-8.
Esitys Kirkkonummi-lisän poistosta on suomenkielisen varhaiskasvatus-ja opetuslautakunnan käsittelyssä 14.9. Lisä poistuisi esityksen mukaan 1.3. lähtien.
Kysymys on siis kunnan omasta kotihoidontuesta eikä Kelan maksamasta.
Kunnan oman kotihoidontuen poistaminen merkitsisi ensi vuoden budjetissa 660 000 euron vähennystä määrärahoissa.
Summasta olisi tarkoitus varata avoimen toiminnan laajentumiseen – kuten kerhotoimintaan - noin 160 000 euroa.
Jotakuinkin tasan vuosi sitten lautakunta äänesti myös Kirkkonummi-lisästä. (Lue: Viisykkönen 17.9.2015)
> Kunnanjohtaja haluaa yhä karsia Kirkkonummi-lisää (16.10.2015)
Kommentit (20)
Valtio tukee lapsiperheitä kotihoidontuella, joka on 325,53 €/perhe, verojen jälkeen. Kotihoidontukea saa siitä lähtien kun lapsi täyttää n. 9 kk:tta. Käsi sydämelle: kuka ihminen pystyy elämään tällä, vaikka toinen on normaalissa työssä, entäpä yh-perheissä? Mikä muu "ryhmä" saa elääkseen näin vähän tukea? 150 €/kk/ alle 3-vuotias lapsi on todella iso raha perheille. Tuen merkitystä perheen talouteen, ei tulisi koskaan vähätellä.
Kuntalisän olemassaolo vaikuttaa myös houkuttimena tai karkoittimena, muutetaanko kuntaan vai ei, tai muutetaanko kunnasta pois vai ei. Kuntalisä voi olla juuri se ratkaiseva pieni tekijä. Se, että kuntarajan toisella puolella maksetaan kuntalisää reilusti ja perheelle on tulossa vielä lapsi tai muutama, on se iso tekijä. Kirkkonummi tarvitsee myös lisää asukkaita. Kaavoituspolitiikkamme on viime vuosina ollut omakotitalo painotteista. Kirkkonummella on paljon lapsiperheitä ja niitä toivotaan tänne lisää.
Tutkimukset eivät ole voineet osoittaa vaikuttaako kuntalisä päivähoitoon hakeutumiseen vai ei. Lapsimäärän vaihtelu on vuosittain jo niin suurta, että kuntalisän vaikutusta ei pystytä tilastoista erottamaan. Lisäksi tilastoista asian tutkimisessa tulisi ottaa huomioon hyvin monta muuttuvaa tekijää, esim. työllisyystilanne, lapsien määrä ja ikäjakauma, päiväkotien sijainti sekä kunto jne. Kaikki nämä vaikuttaa myös päätöksentekoon perheissä. Kyseessä on enemmänkin arvo, arvostus perheitä ja lapsia kohtaan. Arvostus sitä kohtaan, että jos haluaa hoitaa lastaan hetken kotona yli 9kk iän, on siihen edes jollain tavalla mahdollisuus. Perhetilanteiden erilaisuudesta johtuen, edes tämä 150 €/kk ei tuo automaattista mahdollisuutta kotihoitoon.
Kunta tukee montaa muutakin tahoa, mittavilla summilla, jotka eivät ole lakisääteisiä. 660 000€:n säästäminen (0,9% varhaiskasvatuksen toimintamenoista), jonka kuntalisä suunnilleen maksaa vuodessa, ei pelasta kuntataloutta. Sen verran menee moni, vaikkapa kunnallistekniikan investointi yli budjetin vuodessa!
Hieman yllättävää, että kokoomus esiintyy tässä pienituloisen vanhemman etuuden vaalijana (kotihoidontuella kun voi hyvin kutsua itsensä pienituloiseksi). Muuten eivät oikein ole kunnostautuneet lapsiperheiden asioiden ajajina.
Kokemuksesta voisin sanoa, että käytännössä koko kuntalisä menee kulutukseen ja suuri osa kotikunnassa, joten se, että lapsiperheiden maksukykyä vähennetään vähentää vastaavasti myös paikallisten yritysten kannattavuutta ja kunnan verotuloja. Ja jokunen varmasti menee päiväkotiinkin, mistä kustannus per lapsi on luokkaa 10 000 /v. Jos vanhempi jää työttömäksi ja lapsi menee päiväkotiin, niin ehkä kunnan oletetusta pikavoitosta ei jäänyt käteen mitään.
Kuntalisä pois, sijaiset pois päiväkodista, määräaikaisuuksia ei enää tule.
Ei voi olla niin, että niiltä otetaan pois, jotka eivät tule toimeen ilman huolehtijaa.
Myös vanhusten tilanne kunnassa on vaarassa tulla huolenaiheeksi.
Onneksi sentään perhepäivähoidossa saa olla vain 4 kokopäiväistä lasta hoidossa. Siinä on lapsille henkilökohtaista ja laadukasta päivähoitoa, ilman, että pitää perheiden jännittää, että montako aikuista on / lapsi minäkin päivänä....
Mutta kuten Tony Björk kertoi tekee suomenkielisen SVOL ohella myös ruotsinkielinen SFUN oman päätöksen tuesta. Kunnanhallitus / -valtuusto siitten lopulta päättää niin että molempia ryhmiä kohdellaan samalla tavalla. Joten samat säännöt pätevät kaikille.
Tämä on tuen puolustajien ensimmäinen väite johon aina törmää. Valitettavasti kun sille ei vaan ole löytynyt matemaattista tukea, sillä vuosittainen vaihtelu (eli miten suuri osa lapsista sijoitetaan päivähoitoon) on niin suurta ettei tukea väitteelle "merkittävä muutos" löytynyt - ei löytynyt ainakaan kun syksyllä 2014 tutkin tilannetta muutamassa tuen maksun lopettaneessa kunnassa Suomessa ja tilannetta Kirkkonummella.
Havaintoni on edelleen luettavissa Verkkonummen blogista:
http://verkkonummi.fi/blogit/entry/merkittava-vaikutus.html
Silloinen päätelmäni tuen puolesta/vastan pätee mielestäni yhä:
Kotihoidon kuntalisän merkitystä on mietittävä muilla mittareilla kuin rahallisilla ja tilanahtauden ratkaisijoina. Muina mittareina voinee esim. käyttää lapsiperheiden köyhyyttä vähentävinä tai sitten ihan senkin takia että lähinaapurimme (Espoo, Kauniainen, Vihti ja Siuntio) maksavat tukea.
Lisäksi olisi hyvä muistaa, että perheillä pitäisi olla vaihtoehtoja. Kaikkien tilanteet eivät ole samanlaisia ja on olemassa kymmeniä kiistattomia syitä hoitaa lapsensa itse kotona.
Perherakenteista riippuen, myös "hyvätuloisissa" perheissä kuntalisä voi olla se merkittävä tekijä, joka kotihoidon mahdollistaa. Täytyy muistaa, että työssäkäyvä vanhempi ei maksa vähempää veromäärää, vaikka elättää koko perheen.
Kotivanhemmat tulot ensimmäisestä alle 3 vuotiaasta on 341,27euroa, muista alle kolmevuotiaista 102,17 ja 3-6vuotiaista 65,65euroa.
Tästä kokonaissummasta maksetaan täydet verot, koska se on etuutta (vastaavista palkkatuloista veroa ei kertyisi maksettavaksi). Myös kuntalisä on etuutta ja verot maksetaan sen mukaan.
Kotivanhemmat tulot on lähes joka muodossa vähemmän, kuin esimerkiksi työttömän.
Kotihoito tulisi säilyttää vaihtoehtona kodin ulkopuolisen hoidon rinnalla. Se on halvempi vaihtoehto kunnalle. Se voi myös olla se tekijä, joka mahdollistaa perheelle kohtuullisen arjen ja sen myötä hyvinvoinnin. Kirkkonummen alueet ovat kovin eriarvoisessa asemassa päivähoidon suhteen. Toisaalla on siistit, hyvät tilat ja väljä lapsimäärä ja toisaalla ahtaissa, huonon sisäilman tiloissa täysi lapsimäärä. Perheet ovat erilaisia työtilanteiden suhteen, kaikilla ei ole taloudellista mahdollisuutta tehdä lyhyempää työpäivää arkea parantaakseen. Pienten lasten paikka ei ole olla 10h/pvä vieraiden hoidossa.
Kotihoidon aika ei ole pitkä. Kunta saa tehokkaammin tilat käyttöön, jos päivähoidossa on enemmän yli kolmevuotiaita lapsia. Kaikki perheet eivät halua hoitaa lapsia kotona kouluun asti. Varmasti isoin osa haluaa hoitaa lapset kotona vaikka kaksivuotiaiksi, jotkut kolmevuotiaiksi. Monet perheet käyttävät jo nykyiselläänkin, kuntalisää saadessaan, kotihoidon rahoittamiseen myös säästöjä.
Liputan kuntalisän puolesta. Lapsiystävällisen kunnankin tulisi.
Kommentoi