Sjökullan koulukeskus suurin hanke

..anteeksi huonosta kielikuvasta. Kirjoitin vähän kiirellä ;)

Glad Lucia till alla!

Hei. Valitettavasti se on aika naivi ajattelumalli että menisi niin kuin strömsössä nämä kaksikieliset ratkasut. En keksi ensimmäistä ratkaisu mikä ei olisi heikentännyt ruotsinkielisten palveluja. Eihän ruotsinkielinensaa esim terveydenhuolto äidinkielellä Kirkkonummes vaikka pitäisi olla kaksikielinen toiimipaikka jne... Sitten kuin pystytään näyttämään että nämä asiat toimii voisin uskoa että löytyisi aidosti halukuutta edistää myös ruotsinkielisten lapsien palveluja. Yleensä kun halutaan rakentaa aksikielisiä koluja ei mietitä plajonkaan ruotsinkielisten lapsien oikeuksia kaäydä koulua omalla äidinkielellävaan halutaan käyttää lapset jotenkin opetusvälineenä. Olen itse erittäin myönteinen yhetityöhön kielirajojen yli, esim ollaan kohta menossa naapurikouluun (suomenkielinen) pitämään Lucia heille ja meillä on toinenkin suomenkielinen koulu joka käyttää veistosali kaksi päivää viikossa (koska ovat evakossa) jne.. ei siinä mitään. Mutta miten käykään kuin meidä oppilaat keskustelee heidän kanssa? Kaikki on suomeksi. Koulu on paljon muutakin kuin vain oppitunnit enkä näe sitä kovinkaan suotavaa että lasten oikeutta käyttä äidinkieltään rajoittuu vaan oppintunteihin mihin se vääjämättä johtaa. Eihän suomekieliset vanhemmat ovat kovinkaan innoissaan kaksikielisiin kouluihin vahvasti ruotsinkielsillä alueilllakaan. Mutta olen toki sitä mieltä että keskustelu pitää käydä A) Mitä tarkoitetaan kaksikielisillä koululla B) Miten voidaan pedagogisesti hyödynttä näitä. Tämä keskustelu ei nyt vaan ehdi mukaan Sjökulla hankeseen, koska se on jo nyt erittäin myöhässä ja olisi pitännyt olla toteutettu jo ja liittyy vahvasti edlisiin kauden koululakkautimisiin, mikä on jo totetuttejua. (Kielikylpy ja Pakollinen toista kotimasita, sekä suomea että ruotsia on ihan eri keskustelu)

Tuttu juttu tälläkin palstalla. RKP-taustaiset- ja myönteiset täällä kauhistelevat ns. kaksikielisiä kouluja. Jo pelkkä ajatus sellaisesta saa tunteikkaan vastareaktion aikaan.

Kuitenkin toisaalla meille suomalaisille jaksetaan muistuttaa joka välissä siitä, miten tärkeänä kaksikielisyys tulisi nähdä. Milloin se on rikkautta ja milloin voimavara. Olisiko kuitenkin aika pysähtyä hetkeksi miettimään, miten suuri (tai itse asiassa pieni) osa Suomessa asuvista on oikeasti kaksikielisiä, tai edes kaksikielisiä kieliyhdistelmästä suomi-ruotsi? Aika harva.

Ja sitten kun joku oikeasti haluaa avata keskustelua ja tuoda esille vaihtoehtoja miten eri kieliryhmät saataisiin lähentymään toisiaan, tuleekin vastareaktio. Muurien ja aitojen rakentaminen on tärkeintä tässä. Jo päiväkoti-ikäisinä lapset ja myöhemmin koulussa nuoret tulee eristää toisistaan kaikin keinoin.

Entäpä kielikylvyt? Ne nähdään hienoina malliesimerkkeinä siitä miten suomalaisessa yhteiskunnassa kaksikielisyys on upea juttu. Kuitenkin jos katsotaan tilastoja, yli 90 prosenttia kaikista kielikylvyistä on sitä, että suomenkielisille lapsille opetetaan ruotsia. Mikä järki siinäkin nyt on? Toisin päin asian esittäminen nähtäisiin sekin heti hyökkäyksenä ruotsinkielisten lasten identiteettiä kohtaan. Esitäppä huviksesti omalla nimelläsi julkisuudessa että Kirkkonummelle pitäisi saada lisää suomenkielistä kielikylpyä, ja olet varma että seuraavana päivänä autosi renkaat ovat tyhjät.

Nykymuotoinen kielipolitiikka on tulossa murrosvaiheeseen. Eri mielipidetiedusteluissa on jo pitkään näkynyt sama trendi: Enemmistö suomalaisista kannattaa ruotsin kielen opiskelun muuttamista valinnaiseksi oppiaineeksi. Pakko pois, vapaa kielivalinta tilalle? Kyllä, sanoo suomalaisten enemmistö. Ihan tilastollisestikin katsottuna!

Morjens Johan. Gesterby ja winellska on kahta eri koulua, monella tavalla. Ruokailu on kuulema aika hankalaa järjestää siellä (ainut tila mikä jaetaan). Se on totta että sjökulla pitää rakentaa nyt eikä kohta jo turvallisuuden kannalta, sama pätee että esim. röda stuga nin lapset pitää saada siirettyä sjökullaan nyt eikä kohta paloturvallisuuden takia.

olen iloinen että Johan on tukennut Sjökulla hanketta sfun.

yhteistyöllä eteenpäin

Kannattaisi varmastikin tarkastella näitä käsitteitä tarkemmin, kai....? Käytännössähän meillä on jo kaksikielinen koulukeskus Kirkkonummella, kun Winellska sekä Gesterby ovat kylki kyljessä toimivat yksiköt, eikä ainakaan minun korviini ole kantautunut sellaista tietoa että tästä mitään haittaa olisi?

Hyötyähän voimme saavuttaa, kuten edellä on mainittu, esim. jakamalla ruokailutilat, keittiöhenkilökunnan, liikuntasalit. Todellisuudessahan asia on kuitenkin niin, että mikäli välitunnit vietetään samalla pihalla niin kieleksi valikoituu Suomi, joten sen koen tässä hankalana asiana.
Käytännössähän samoja tiloja käyttävät koulut ovat kuitenkin erilliset yksiköt jo lainkin silmissä, joten missään nimessä ei mitään sekasillisalaattia tietenkään kukaan lähtisi rakentamaan.

Mitä Sjökullan Koulukeskukseen tulee, voin vain todeta että näille tiloille on tehtävä jotain NYT eikä kohta!! Koulussa on tällä hetkellä n 80 oppilasta, eikä palotarkastukseen mukaan siellä saisi olla 50 oppilasta enemmän. Kuka kantaa vastuun mikäli siellä jotain sattuisi??

Tästä on myöskin turha tehdä kielipoliittista kysymystä, pitäisi nyt oikeasti ajatella lasten parasta - oli äidinkieli sitten mikä vain!

Meidän perheessä kaksi lasta käy Gesterbyn koulua ja kaksi menossa Winellska Skolaniin, joten ei ole minkäänlaista lehmää missään ojassa...

Nythän mä sen vasta hokasin, että Kirkkonummen RKP haluaakin rakentaa Sjökullaan reservaatin, jossa lapsista koulitaan tulevaisuuden äänestäjiä. Viimekädessä kyse onkin vallasta, tai oikeammin pelosta, että se menetetään kielikontaminaation vähitellen saastuttaessa lasten oman ajattelukyvyn.

Olisihan se katastrofi, jos tulevat äänestäjät kyseenalaistaisivat idealismin, joka perustuu yksinomaan sisäpiirissä puhuttuun kieleen ja ottaisivat tilalle jonkin vähemmän tärkeän aatteen. Kuten luonnonsuojelun, kapitalismin, sosialismin, uskonnon ja mitä näitä turhanpäiväisiä nyt onkaan.

Mistä sen jälkeen saataisiin puolustus- ja oikeusministerit. Kysyn vaan.

Antti Kilappalle. Olen itse koulujohataja (noin 260 lapsen yksikössä espoossa). Et oikesti voi verrata Hindår skolan, porovoon maaseudulla, Kirkkonummen tilanteeseen. Suotavampi olisi verrata muita kaksikielisiä ratkaisua joka löytyvät samanlaisista ympäristöstä kuten Kirkkonummea (esim Västersundom, st.Karins jne.) . Tunnen sekä Hindhår että muut kaksikieliset koulurakennukset aika hyvin työn kautta ja voin todeta että on montakin ongelmaa näitten kanssa. (esim. juuri ruokailuajoista, liikuntaslin käytöstä, iltapäiväkerhoista, lukujärjestyksen laatimisessa jne...) Suurin ongelma on kuitenkin ehkä se että henkilöstö sirpaloituu moneen pieniin yksiköihin. Jos mietitään näitä vaihtoehtoja se on paljon joustavampi että on yksi vähän isompi yksikkö jokaisella kielellä kuin vastaavasti kaksi peinempi molemilla kielellä (käytänössä 4 pientä koulua 2 vähän isompia sijaan), tällä tavalla ei syntyy mitään säästöjä pitkällä tähtäimellä.
Sitä paitsi voin vaan todeta etttä ruotsinkielissä kouluissa on jo tänä päivän täysi haaste tukea lapsien ruotsinkielen taitoja koska monilla on vahva suomenkielinen tausta takana. Se on muuten myös ihan totta että kun kansnavälisesti tarkastellaan tilanneta niin enemmistö kieli on ollut/tullut se vallitsevaa kaksi/kolmikielisissä kouluissa. Pitkällä tähtäimellä on johtannut siihen että vähemmistö oleva kieli ja kulttuuri on kärsinnyt paljonkin. Tiedän myös että on ollut lapinkylä/sjökulla kyläpolitiikka jo ennen "minun aikaa" kirkkonummessa, enkä ottaa siihen mitään kantaa. Mutta se onkin myös totta ettäesim evitskog suljettin ko. päätettiin rakentaa Sjökulla ja Oitbacka, Rödstugan suljetaan sen jälkeen ja Vuorenmäki saavat takaisin ne huoneet mikä nekipeästi tarvitsevat siinä rakennuksessa (Et voi tosissaan tarkoittaa että päivkotilapsia ajetaan veikkolasta esim. papinmäkeen kun haluat että oppilasotto aluaeet muutetaan. Tämähän ei tarkoittaa ainoastaan kouluikäisiä lapsia)

niin , kävit siis hindhår koulussa, mikä on aika uusi ja missä asetelmat ovat vielä fifty-sixty mutta menepäs västersundomiin kouluun tai söderkulla skolaniin tarkastamassa tilanetta missä on ollut pidempään aika kaksikielinen koulu. Kyllä se on vaan niin käynnyt että ruotsinkieliset lapset ovat ajettu nurkkaan. Voin vaan todeta että keskustassa on myös puolityhjiä suomenkielsiä kouluja mihin lapinkylän suomenkieliset mahtuisivat (esim kartanonranta)

En yleensä vastaile nimimerkeille, mutta nyt joopajoo kirjoitti asiasta rakentavasti. Olimme tutustumassa Porvoossa alakouluihin, jossa koulua käytiin molemmilla kielillä. Opetus tapahtui omalla äidinkielellä ja välitunnit vietettiin yhdessä samassa pihassa. Ruotsinkielisen ja suomenkielisen koulun johtajat vuodattivat tyytyväisyyttä ratkaisuun. Välitunnit eivät olleet ongelma, sillä lapset eivät koe ongelmana sitä, että he joutuvat toimimaan yhdessä. Välituntikäyttäytymistä ohjasi myös se, että oppilasmäärät oli lähes yhtä suuria molemmilla kieliryhmillä. Johtajat myös hehkuttivat sitä, että resurssit paranivat huomattavasti mm. opetusvälineiden, opetustilojen ja tekniikan osalta. Lisäksi suuri säästö tulee siitä, ettei tarvitse rakentaa tuplamääriä ruokaloita, tekstiili-/teknisiä opetustiloja, koulun pihoja urheilukenttineen ja liikuntasaleja. Henkilöstöresurssitkin pienenee kun ei tarvita opetushenkilöstön lisäksi tuplamiehitystä esim. jakelukeittiöön ja vahtimestareihin (minulle sopii mainiosti se että ei opetushenkilöstö olisi vaikka ruotsinkielistä, sillä tällä tukisimme suomenkielisten lasten kielellistä harjaantumista). En väitä, että uudella yhtenäisellä järjestelmällä säästettäisiin puolet, mutta säästöt olisivat huomattavia. Ei voi myöskään unohtaa sitä tosiasiaa, että nykyisellä käytännöllä edesautamme segregaatiota. En voi oikeasti ymmärtää että me poliitikot edesautamme sitä, että lapset ja nuoret voivat huonosti eriyttämällä heitä. Mitä Sjökullaan kouluun tulee niin olen ollut alusta asti sitä mieltä, että koulua ei saisi rakentaa "vuoristomaisemiin" ja metsään. Koulu pitäisi ehdottomasti rakentaa Lapinkylään jossa meillä on jo olemassa olevaa infraa ja joka on sijainniltaan paremmassa paikassa. Me teemme koulun 50-70 vuodeksi ja silloin emme voi katsoa vain nykytilaa vaan asioita pitää katsoa pitkälle tulevaisuuteen. Pitääkö investoida nyt? Ei vaan muuttaa oppilaaksi ottoaluetta siten, että ylipaikoilla olevat oppilaat siirtyvät Winellskaan. (mahtuu tarkastettu sivistystoimesta). 2014 aloitetaan uuden oppimiskeskuksen suunnittelu ja tämän jälkeen toteutus 2015 kaksikielisenä. (päivähoito+koulu).

Voistko A.K. kertoa mikä kaksikielinen ratkaisu todellisuudessa toimi molemmilla kielellä. Ei ainkai terveydenhuolto, pelstuslaitos, oikeuslaitos, helsingin yliopisto. Kyllä se vaan niin menisi että käytännössä olisi niin että ruotsinkieliset lapset olisi täysin suomekielisiessä ympäristössä näissä tapauksessa. Eihän suomenkieliset opettajat, lapset puhuvat ruotsia vaan ruotsinkielsiet lapset on ne joka olisi hylättävää äidinkeiltään (tästä on montakin tutkimusta, esim saamekoulusta inarissa. Katalaniekielenkouluista espanjassa jne..). Miksei oteta nämä faktat mukaan, kun on jo maailamlta ja suomesta montakin esimerkkejä että näin vääjämättä käy näissä tapauksessa (ps. Stubb on itse käynnyt Mattlidenissa kuten hänen lapsensa, eli ei ole elännyt kuten oppii...). Toki yhteistyö on aina suotava.

Opetus aina omalla äidinkielellä tietenkin. Tämä artikkeli on mielestäni hyvä ja kuvaa sitä millainen asenneilmapiiri Kirkkonummella valitsee.
http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/stubb%20kieli%20segregaatio-11123

Kaksikielisen oppimiskeskuksen rakentaminen Lapinkylään:

- Tampajan vedenlaatu paranee (win)
- lasten koulumatkan turvallisuus paranee (win)
- lasten vanhempien ja henkilökunnan (työ)matkan turvallisuus paranee (win)
- henkilökunnan työtilat paranevat (win)
- ruotsinkielisten lasten suomenkielen taito paranee (win)
- suomenkielisten lasten ruotsinkielen taito paranee (win)
- kaikkien lasten suvaitsevaisuus kasvaa (win)
- rahaa säästyy kun kunta myy Sjökullan kiinteistön (win)

Ei olis mikään win-win tilanne jos perustettaisiin ns. kaksikielinen oppimiskeskus. Mikähän olisi sen oppimiskeskuksen pääkieli??

Eli parempi hylätä Sjökullassa jo olemassa olevat 2 toimivaa koulurakennusta (mm jumppasali) ja rakentaa kaikki alusta alken... Sehän vasta halpaa olisikin kun pitäisi kokonainen uusi koulukeskus rakentaa vs. tarvittava lisärakennus Sjökullaan.

nåh, hej ville/pekka m s. kyllä se nyt on vaan niin että haluatte vain viivytellä ratkaisun niin ettei koulu rakentaisi ollenkaan... Tämä päätös liittyy vahvasti edellisiin koululakkauttumisiin ja tuleviin säästöihin. Sitä paitsi tämä on halvempi ratkaisu kuin A) nykytilnne B) Kaksikielinen koulu L:kylässä. Hyvä, järki-päätöst

Kyllä RKP saa Strömsö-koulunsa kunnallistekniikan ulkopuolelle järvenrantaan vaikka Lapinkylästä löytyy kunnan tontti vesiosuuskunnan alueelta. Eikä rahasta ole puutetta.

Kun kaksikielisyys kerran on rikkaus, tehdään samalla rahalla Lapinkylään kaksikielinen koulu. Win-win-tilanne.