(5) kommenttia

Kirkkonummen budjetti 2018: Verot ennallaan, työntekijöitä lisää − investointitahti on massiivinen ja kunta velkaantuu

Talousjohtaja Juha Hörkkö oli ensimmäistä kertaa laatimassa Kirkkonummen budjettia. Kunnanjohtaja Tarmo Aarniolle budjettiesitys oli jo 18:s.

Kirkkonummen kunnalla on yhä edessään erittäin isot investoinnit, ja tulevia rahareikiä on tullut tänäkin vuonna lisää muun muassa koulujen sisäilmaongelmien takia.

Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio totesi vuosi sitten, että kunnan investointitahti on Suomen ennätysluokkaa.

− Olisiko se nyt sitten Euroopan ennätyksiä hipovaa, Aarnio totesi perjantaina ensi vuoden talousarvioesitystä ja lähivuosien taloussuunnitelmaa kuvaillessaan.

Kirkkonummi investoi ensi vuonna runsaat 41 miljoonaa euroa.

Kunnan velkataakka kasvaa vuoden mittaan asukasta kohden laskettuna runsaaseen 3 500 euroon, mikä on vielä aika lailla kuntien keskitasoa.

Suurimmat hankkeet ovat jo tutut: Pääkirjasto, Jokirinteen oppimiskeskus, Veikkolan päiväkoti sekä Veikkolan koulun remontti ja laajennus.

Kunnan kaikkien aikojen suurin investointi Jokirinteen ohella eli uusi terveyskeskus ei näy budjetissa juurikaan, koska kunta suunnittelee myyvänsä hankkeen jollekin yksityiselle kiinteistösijoitusyhtiölle.

Jokiniityn terveyskeskus eli hyvinvointikeskukseksi nimetty hanke on 30 miljoonan euron luokkaa.

− Kiinnostus hanketta kohtaan on ollut hyvä, useita yhteydenottoja ja keskusteluja on yhtiöiden kanssa käyty, Aarnio toteaa.

Myöskään Gesterbyn koulukeskuksen tulevia rakennus-ja korjaushankkeita ei ole budjetissa vielä mukana, koska mitään valmiita suunnitelmia ei ole.

Kirkkonummen ensi vuoden budjetti on laadittu lähelle plus miinus nolla -tasoa. Ylijäämää arvioidaan jäävän noin 250 000 euroa.

Tänä vuonna kunnan talous jää taas selvästi pakkaselle. Arvio on ollut, että alijäämää tulee 2,7 miljoonaa euroa, mutta hyvä verotulojen kehitys todennäköisesti sulattaa summaa pienemmäksi.

Verotulojen kasvu on auttanut myös ensi vuoden budjetin laadinnassa.

Viime kevään arvioihin verrattuna ensi vuodeksi on uskallettu verotuloihin laittaa lisää noin 4 miljoonaa euroa.

Muutenkin kunnan taloudesta löytyy positiivista virettä. Verotulojen kasvun lisäksi työllisyys on parantunut, ja kunnan tonttikauppakin on piristynyt.

Kunta palkkaa ensi vuonna myös lisää henkilökuntaa monen hiljaisen vuoden jälkeen.

Uusia vakansseja tulee budjettiesityksen mukaan 30.

Painopisteet ovat perusopetuksessa ja lapsiperheiden tukemisessa.

Taustalla on muun muassa lasten huostaanottojen voimakas lisääntyminen Kirkkonummella,

Kirkkonummen kaikki veroprosentit ehdotetaan pidettäväksi ennallaan ensi vuonna.

Tuloveroprosentti on 19,5, ja kiinteistöverot samat kuin tänä vuonna.

Kirkkonummen erittäin suuret investoinnit pistävät Aarnion mukaan kunnan miettimään erittäin tarkasti, miten ne rahoitetaan.

− Kunnan perustehtävä on tuottaa palveluita, eikä omistaa seiniä.

Tässä vaiheessa kaikki investoinnit on ajateltu tehtäväksi kunnan omalla rahalla lukuun ottamatta hyvinvointikeskusta.

Vaihtoehtona on se, että joku yksityinen yritys rakentaa esimerkiksi kouluja ja vuokraa tai leasing-rahoituksella luovuttaa ne kunnan käyttöön.

Ensi vuoden talousarviosta ja kahden seuraavan vuoden taloussuunnitelmasta päättää kunnanvaltuusto 4.12.

> Koko budjettiesitys löytyy täältä

 

 
 

(5) kommenttia
Kommentit (5)

Kommentit (5)

Onko epätoivo kunnan johdossa niin suuri että haluaa viedä tuhoon koko kunnan oman häviönsä mukana?
Yyteet
Käsittämätöntä puppua tämä leasinsingrahoituksesta höpöttäminen realistisena vaihtoehtona suoralle investoinnille. Ymmärtävätkö siitä puhuvat, että se rasittaa kunnan käyttötalouspuolta. Ja sitä vajetta, jonka leasingkulut aiheuttavat käyttötalouteen joudutaan paikkaamaan velkarahoituksella. Tällaista toimintaa kutsutaan syömävelan otoksi!
Juha Blomfelt
Tiivistäen: tulojen lisäämisestä ei hajuakaan mutta velkaa otetaan sumeasti! Tällainen yhtälö on mahdoton; korttitaloa rakennetaan! Miten kunta voi suhtautua taloudenpitoonsa näin yliolkaisesti?
Juha Blomfelt
Juurikin näin ja ihan hyvä lopputulos, kunnan johtoon saa moni olla tyytyväinen:)
Anonyymi
Liisatkaa, liisatkaa. Jos kaikki koulut olisivat mallia leasing, homeongelmat ja etenkään niiden kustannukset eivät kaatuisi kunnan syliin. Rakentamisen laatu on Suomessa niin surkea, ettei täällä oikein kohta uskalla omistaa mitään mitä ei itse ole rakentanut.
Långvikista

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä