(16) kommenttia

Junavarikoista aloitetaan uutta selvitystä – hanke on siirtynyt toiselle toimijalle

Lähijunavarikon sijaintipaikaksi on esitetty muun muassa Luomaa. (arkistokuva: Väylä)

Viime aikoina hiljaiselossa olleessa uusien lähijunavarikkojen suunnittelussa selvitetään seuraavaksi tarkemmin, millaisia varikkoja ja milloin niitä tarvitaan.

Väyläviraston aluksi vetämän hankkeen vetovastuu on siirtynyt Pääkaupunkiseudun junakalusto Oy:lle.

Yhtiö omistaa lähijunat, jotka on vuokrattu HSL:lle ja sitä kautta luovutettu VR:n käyttöön.  

Yhtiön omistajat ovat pääkaupunkiseudun kaupungit.

Lähijunaliikenteen varikkotarpeesta ollaan aloittamassa uusi selvitys, jossa kartoitetaan millainen tarve lähijunavarikoille on tulevaisuudessa.

Junakalustoyhtiön toimitusjohtaja Veli-Pekka Hakatie kertoo, että varikkoselvitys valmistuu näillä näkymin ensi keväänä.

Varikkojen sijainpaikkoihin ei Hakatien mukaan oteta varinaisesti tässä vaiheessa kantaa.

Kuuma kysymys, mihin varikko tai varikot sijoitetaan, on ilmassa. Siitä on olemassa omat Väyläviraston selvitykset viime ja toissa vuodelta.

Niissä vaihtoehtoina olivat rantaradalla tarkastelussa Kirkkonummen Luoma ja Vuohimäki sekä Espoon Mankki.

> Junavarikot: Suurin mahtuisi Luomaan, kallein olisi Vuohimäki, myös Mankki ulottuisi Kirkkonummen puolelle (Viisykkönen 12.5.2020)

Sijaintipaikka-asiassa ei ole odotettavissa mitään uutta pitkään aikaan. Mankin ja Luoman osalta ratkaisevaa on hallinto-oikeuden ja lopulta todennäköisesti korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut.

Varikkovaraus merkittiin Luoman ja Mankin kohdille viime vuonna hyväksytyssä maakuntakaavassa, josta on jätetty useita valituksia.

> Junavarikosta äänestettiin – Kirkkonummen kanta ei mennyt maakuntahallituksessa läpi, mutta moitteet kirjattiin (25.1.2021)

Koronallakin voi olla varikkohankkeeseen oma vaikutuksensa. Joukkoliikenteen käytön ennustetaan palaavan edes vuoden 2019 tasolle vasta parin kolmen vuoden sisällä.

HSL kiirehti varikkohanketta ennen korona-aikaa. Uusi lähijunavarikko katsottiin välttämättömäksi, kun rantaradalle kaavaillaan lisäliikennettä, mikä vaatii myös lisää junakalustoa.

Espoon kaupunkirata on jo päätetty toteuttaa. Lisäraiteiden rakentaminen Leppävaaran ja Kauklahden välille alkaa piakkoin. Uuden radan on määrä olla valmis vuonna 2028.

HSL on valmistellut pidemmän aikaan 30-40 uuden lähijunan hankintaa. Viime vuonna päätöksenteossa otettiin vuoden aikalisä.

Syynä oli koronaepävarmuus ja toisaalta junavarikkopäätösten viipyminen. HSL on kytkenyt junahankinnan ja varikkohankkeen yhteen.

Uusia junia ei voida HSL:n mukaan ryhtyä ostamaan ennen kuin lähijunavarikosta on olemassa jotain varmuutta.

(16) kommenttia
Kommentit (16)

Kommentit (16)

"VTM (kansantalous)" - ei kai tuossa ole sinulla siis muuta huolta kuin toimittaa laskelmasi medialle sekä päättäjille, varmasti tällainen _varma_ _tieto_ kiinnostaa? :D

Miten kummassa kuvittelet kokonaan uuden yksinomaan tähän tarkoitukseen tehdyn huoltoraiteen raivaamisen liki koko Kirkkonummen läpi, sekä siitä aiheutuvan tarpeettoman siirtoliikenteen joka päivä useiden henkilötyötuntien ja satojen kalustokilometrien muodossa olevan jollakin tavalla edullinen ratkaisu?
Ihan samaan Mankinjoen savikkoon on juuri valmistunut n. 5ha asuinalue Kauklahdessa, junat eivät paina neliömetriä kohden tuonkaan vertaa, joten mitään ongelmia tai tuntematonta ei perustusolosuhteiden toteutettavuudessa pitäisi olla.

Toki minusta Mankin sijainti Espoossa näyttää vähintään yhtä hyvältä kuin Luoma, eikun kuokkaa maahan, loppuu kirkkonummelaisten hampaidenkiristely ja saatte sinnekin pian tuplatut junavuorot.
Pekka Tuominen
Tässä taas näkee kuinka veronmaksajaa viedään: kallein ei ole Vuohimäki vaan se on näistä halvin. Kalleimpana sitä uutisoidaan ja siten muokataan kansalle myytävää hanketta. Kallein on Mankki / Luoma, koska perustamiskustannukset on laskettu pieleen tarkoituksella. Hankeen suunnittelija ja mahdollisesti myös toteuttaja saavat tietyn prosenttiosuuden lupullisista hankkeen kustannuksista. Suunnittelijalla ja toteuttajalla on siis insentiivi laskea kallein hanke halvimmaksi. Selkeä peliteoreettinen tilanne. Valtion rahalla kun ei tunnu olevan omistajaa eikä perään katsojaa. Poliitikot taas...hmmm
VTM (kansantalous)
Pistäkää se rata poikki Kauklahden jälkeen. Mitä tuosta tappelemaan, kun ei kelpaa. Pyörälläkin pääsee Kirkkonummelta Kivenlahteen, siinä voi sitten vaihtaa bussiin tai metroon.
riitaako kaivataan
Mitä virkaa on arvottomalla jättömaalla kun sillä on kerran käyttöä
Ei kun töihin
kuntalaiska.
Karttapalvelun mukaan koostuu 23 eri tontista. Usealla tontilla saattaa olla sama omistaja.
pakkolunastus
Junavarikko olisi kyllä erittäin tervetullut Kirkkonummelle!
Pro Varikko
Sais ny ensin junat edes pysähtymään Kirkkonummella. Muttakun ei
Turusta tulisin, mutten jaksa Espoon kautta tulla
kuka omistaa tämän kuvaan laitetut mahdollisen varikkoalueen Luomassa?
kuntalaiska
Voisi jatkaa 80 luvulla suunnitellusti kehä 3 Långvikiin ja tämän rinnalla sivuraide. Varikko sitten Länsiväylän etäläpuolella sijaitsevaan korpeen.
Teppo
Aivan mahtavaa. Tervetuloa Luoman pelloille. Kerrankin jotakin käyttöä pelloista kun jokunen EU euro joka on tähänasti maksettu niistä.
Kyllä tänne vaan.
Varikko pitäisi ehdottomasti kaivaa kallion sisään esim Vuohimäessä jottei haaskata hyvää maata ja aiheuta häiriöitä.
Peikl
Nyt pitäisi laittaa se "kunnan pelastaja" purisemaan Espoon rajalle ja tuima ilme päälle niin johan tokenee moiset haaveet.
hyvä hanke
Kunhan Turun junat pysähtyisi taas Kirkkonummella… Eripuolilla Suomea on paljon pienempiä paikkoja, joissa junat pysähtyy. Hölmöläisen hommaa ajattava vaihtamaan Leppävaaraan.
Till Åbo
Keravan keskusvankilan viereen. Siinä hyvä paikka. Ei tule vastustusta.
Jetsulleen
Espooseen ehkä sitten joskus aikanaan tiheämpi junaliikenne, Kirkkonummelle varikko eli haitat. Vai uskooko joku, että Kirkkonummelle liikennöidään tiheämmin, ja onko edes tarvettakaan nykyisellä väestöpohjalla. Meinaan kun juurikin Viisykkösen uutisessa ilmoitetaan Kirkkonummen suunnalla kolmen junavuoron karsimisesta.
Bussimatkustaja
Nettisivujensa mukaan: "Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä noudattava hankintayksikkö, joka on perustettu hankkimaan ja omistamaan HSL-alueen liikenteessä tarvittava uusi junakalusto.

Junakalustoyhtiön ydintehtävänä on hoitaa hankinnat ammattitaidolla ja tehokkaasti. Junakalustoyhtiö kilpailuttaa junia ja rahoitusta koskevat sopimukset. Junakalustoyhtiö vastaa omistamansa kaluston elinkaaren hallinnasta ja hankkii myös vastuullaan olevan kunnossapidon."

Yhtiö hankkii siis junien kunnossapidon. Se ei merkitse, että yhtiö omistaisi huoltovarikoita. Olisikin mielenkiintoista tietää, kuka/mikä taho on "siirtänyt varikkohankkeen vetovastuun" ko. yhtiölle - ja ennen kaikkea minkä takia! Yhtiön omistavat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. Tuntuisi oudolta, että tuolla omistajapohjalla suunniteltaisiin Viisykkösen artikkelissa olevan kuvan maisemaan mitään. - Viisykkönen on luonollisesti oikeutetuu esittämään omia näkemyksiään omissa julkaisuissaan, mutta varikon sijoitumiseen nämä mielipiteet eivät vaikuta.
Hannu Valtanen

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä