Kartanon pihalle kymmenien ruusulajikkeiden tarha – harvinaisia taimia etsitty ympäri Suomea ja Saksasta asti

Wohlsin kartanon puistoa koristaa tulevina kesinä uusi ruusutarha, johon on etsitty 45 eri lajiketta. Tarhan perustamiseen on vaadittu ”ruusunmetsästäjän” taitoja.

Ensimmäiset ruusuntaimet on istutettu tällä viikolla, ja työ jatkuu ensi keväänä.

Alkuvaiheessa on tavoitteena istuttaa 200 tainta, jotka edustavat 45 eri ruusulajia tai -lajiketta.

Ruusulajikkeita on tuhansia ja lisää kehitetään koko ajan.

Wohlsin kartanon uutta ruusutarhaa on lähdetty luomaan paisti kokonaan alusta, myös tavoitteena se, että tarhan ruusut tiedetään ja tunnetaan tarkkaan.

Siksi kaikki taimet ovat omajuurisia eli ne ovat emopensaidensa kopioita.

Harvinaisten ruusulajien ja –lajikkeiden saatavuus on ollut haaste.

Joitakin Suomessakin jalostettuja taimia joudutaan tilaamaan Saksasta ja Liettuasta, missä ruusunkasvatuksella on pitkät perinteet.

− Ruusuntaimien etsintä on vaatinut metsästäjän työtä. Suomesta ruusuntaimia tuodaan Wolsiin 6-7 kohteesta, kertoo maisema-arkkitehti Marja Mikkola, joka on suunnitellut ruusutarhan.

Ihan äkkiä ei ruusuloisto ole kukoistuksessaan. Ensi kesänä voi Mikkolan mukaan taimissa olla pari kukkaa kussakin, mutta täysiin mittoihin ruusutarha, rosario kasvaa 3-4 vuodessa.

Mikkola on Suomen ruususeuran jäsen, ja hänellä on kokeilupuutarhat Nurmijärvellä ja Kaskisissa.

Ruusulajikkeista puhutaan vähän kuin viineistä.

Wohlsiin istutetaan muun muassa ruusuja, jotka kuuluvat bourbon-, damaskon-, neidon-, pimpinella-, gallica- eli ranskanruusu- ja tarhakurtturuusujen sukuihin.

Mukana on myös Hongiston taimiston jalostama Wohlsin oma ruusu, joka on korkea, köynnösmäinen, vaaleanpunainen ruusu.

Kartanon oma ruusu istutetaan rannalle johtavan polun alkuun, johon muodostuu ruusuköynnöksistä portti.

Ensi ja sitä seuraavana kesänä istutetaan kartanon maisemiin myös toinen rosario.

Kokoelmasta tulee pohjoismaisten ruusujen alue, jolle Pohjoismaiden eri ruususeurat ovat nimenneet ruusujensa parhaimmiston edustajat, kukin noin kymmenen eri ruusua.

Wohlsin ruusutarha on jatkossa vapaasti ihasteltavissa.

− Tämä on taas pieni osa Kirkkonummen Säästöpankkisäätiön satsauksesta kotiseutuun ja samalla yksi tapa rakentaa Kirkkonummen imagoa paikkana missä puutarhakulttuuri elää ja voi hyvin, Wohls Gårdin hallituksen puheenjohtaja Ann-Marie Åberg toteaa.

Idean rosariosta esitti Wohlsin kartanon puutarhaseura toissa vuonna.

Säätiö osti kartanon Kirkkonummen kunnalta vajaat 10 vuotta sitten.

> Säätiö kunnostanut Wohlsin kartanoa 1,8 miljoonalla eurolla (Viisykkönen 8.9.2015)
> Säätiö haluaa loputkin Wohlsin kartanon rakennuksista (Viisykkönen 24.3.2016)