Kirkkonummelta puuttuu ulkotekojää – kohtuullisella hinnallakin löytyy ratkaisuja, joita jopa pikkukunnat toteuttavat

Ulkotekojääratoja rakennetaan vilkkaasti ympäri Suomea ja Kirkkonummellakin sellainen on aikeissa. Suunnittelurahaa on ensi vuodelle varattu.

Tekojääratahanke sai viime vuonna vähän vauhtia, kun lähes koko valtuusto allekirjoitti aloitteen tekojään saamisesta keskustaan ja asiaa ryhdyttiin selvittämään. (Viisykkönen 5.10.2017)

Kirkkonummen vapaa-ajan jaosto esitti ensi vuodelle 80 000 euron suunnittelurahaa ja kahdelle seuraavalle vuodelle yhteensä 2:ta miljoonaa euroa hankkeeseen.

Budjettiesityksessä punakynä kävi hankeen kohdalla, mutta ensi vuodelle jäi 15 000 euron määräraha. Lähtökohtana on siirrettävän ulkotekojään suunnittelu.

Siirrettäviä tekojäitä on tehty viime vuosina useita muun muassa Espooseen ja jopa yksittäisten koulujen pihaan.

Siirrettävällä tekniikalla selvitään kustannuksissa ihan toisenlaisilla summilla kuin kokonaan uusien kiinteiden tekojääratojen rakentamisessa.

− Teknisesti vaihtoehtoja on kaksi. Joko jäähdytysputkisto kätketään hiekkaan tekonurmen alle tai sitten sopivan tasaiselle kentälle tuodaan rullattava matto, jossa on sisällä putkisto. Matto voidaan viedä keväällä pois ja siirtää vaikka toiseen paikkaan seuraavaksi talveksi, toimitusjohtaja Timo Mansikkaviita Suomen Tekojää Oy:stä selittää.

Itse kylmäkoneisto on rakennettu konttiin, jota sitäkin voidaan helposti siirtää.

Mitä tällaiset järjestelmät maksavat? Kun on kyse itse laitteistosta ja jääkiekkokaukalon (1 800 m2) kokoisesta alasta, Mansikkaviidan mukaan puhutaan hieman yli tai alle 300 000 euron summasta.

Pysyvästi asennettu putkistoratkaisu on halvempi kuin liikuteltava matto. Lisähintaa tulee sähkönsyöttöjärjestelmän asentamisesta ja siitä, miten paljon itse kenttään pitää tehdä tasoitus -tai muita töitä.

Kun kentän kokoa kasvatetaan, hinta tietysti nousee. Noin 3 500 neliön kentän laitteistot maksavat Mansikkaviidan arvion mukaan noin 0,5 euroa.

Tekojää tarvitsee myös sähköä ja se maksaa, riippuen tietty kuinka kylmä tai lämmin talvi on.

Tekojäitä voi ryhtyä jäädyttämään, vaikka plusasteita olisi lähes 10, mutta se on hintavaa. Espoossa tekojäät laitettiin kuntoon pari viikkoa sitten.

Mansikkaviita laskee, että etelässä noin neljän kuukauden sähkölasku jääkiekkokaukalon kokoisella tekojäällä voisi olla keskimäärin 1 500-2 000 euroa kuussa. Yleensä tammi-helmikuussa ei sähköä juurikaan mene.

Tekojää tarvitsee myös huoltoa eli jääkoneen. Siihenkin on kehitetty halvempia ratkaisuja. Jääkone, jolla jäätä höylätään ja paikataan, voidaan laittaa traktorin perään. Samassa systeemissä on myös lumilinko.

Kylmälaitteistojen tekniikkaa on kehitetty viime vuosina. Yksi merkittävä asia on se, että putkistossa virtaa ammoniakin tilalla hiilidioksidi. Näin putkiston vuodot eivät aiheuta mitään vaaraa ympäristölle.

Siirrettävät kylmälaitekontit ovat mahdollistaneet tekojääratojen toteutuksen pienilläkin paikkakunnilla.

Esimerkiksi runsaan 2 000 asukkaan Toivakan kunnassa avattiin juuri uusi tekojääkaukalo, joka tuli maksamaan noin 420 000 euroa. Hankkeeseen saatiin Veikkausvoittovaroja.

Runsaan 6 000 asukkaan Mäntyharjussa juhlittiin pari viikkoa sitten uuden tekojääradan avajaisia.