Kirkkonummen rajalle kaavaillaan jättimäistä kalliolouhosta − ympäristölupa lohkesi jo toiminnalle

Espoon länsirajalla lähelle Ämmässuota suunniteltu valtaisa kivilouhos ja maankaatopaikka näyttävät etenevän ainakin jokin verran. Osalle hankkeesta on myönnetty ympäristölupa.

Espoon kartanon omistava sukuyhtiö haluaisi louhia noin 20 hehtaarin alueelta kiviaineista ja täyttää avolouhoksia myöhemmin muualta tuotavilla maa-aineksilla.

Högbergetin kallioalueen louhintahanke on mitoiltaan huomattava. Kalliota louhittaisiin lupahakemuksen mukaan noin 4,5 miljoonaa kuutiota.

Lähimmillään Kirkkonummen raja kulkee 800 metrin päässä suunnitellusta louhinta-alueesta.

Määrän hahmottamiseksi louhittavaa kivimäärää voidaan verrata vaikkapa eduskuntatalon vanhaan osaan, joka on tilavuudeltaan 100 000 kuutiota. Eduskuntataloja mahtuisi louhoksiin 45 kappaletta.

Toiminta jatkuisi alueella arviolta 15-25 vuotta riippuen kiviaineksen kysynnästä ja toisaalta siitä, kuinka paljon rakennustyömailta tulevia maa-aineksia olisi alueelle tulossa.

Aluehallintovirasto (avi) on tehnyt ensimmäiset lupapäätökset ja hyväksynyt osin hakemukset, mutta hylännyt ne tietyiltä osin.

Louhinta-alue, jolle ympäristölupia anottiin, on jaettu kolmeen osaan. Eteläisimmän B-alueen lähistöllä on eniten asutusta ja myös suunnitelmia uudelle pientaloalueelle.

Pohjoisin C-alue on kiinni Ämmässuon jätteenkäsittelylaitoksessa.

Keskellä oleva A-alueen vieressä toimii Fagerängin hevostalli, joka pelkää joutuvansa lopettamaan koko toiminnan, jos kalliota ruvetaan naapurissa louhimaan. Kauempana on myös muita hevostalleja.

Aluehallintovirasto myönsi ympäristöluvat A-ja C-alueille, mutta hylkäisi eteläisimmän osan eli B-alueen hakemuksen. A-alueelle myönnettiin lupa myös maankaatopaikkatoiminnalle.

B-alueella ei Avin mielestä voida sallia anottua toimintaa nykyisen ja suunnitellun uuden asutuksen vuoksi.

Myönnettyihin lupiin on liitetty useiden kymmenien kohtien verran rajoituksia ja määräyksiä anotulle toiminnalle.

Vaikka iso osa anottua louhinta-aluetta jäi vaille ympäristölupaa, anottuihin kiviaineksen louhintamääriin sillä ei ole suurta merkitystä. Myönnetyt luvat käsittävät lähes 4 miljoonaa kuutiota kalliota.

Jotta asia olisi mahdollisimman monimutkainen, avi hylkäsi toisella päätöksellä A-alueen vesiluvan, jota tarvitaan, koska louhoksilla katsotaan olevan vaikutusta pohjavesiin.

Louhinta -ja maankaatopaikkaluvista on odotettavissa vielä vuosien vääntö. Valituksia on todennäköisesti luvassa oikeusasteisiin puolin ja toisin.

Louhosalueen lähistöllä asuvat Maria Mäkinen ja Erja Heino aikovat ainakin jatkaa taistelua, jotta koko hanke kaatuisi. Kaksikko valmistelee valitusta avin päätöksiin.

Heino on kuitenkin tyytyväinen siihen, että hanke ei mennyt avin lupakäsittelyssä läheskään haetussa muodossa läpi, koska osa alueesta jäi ilman ympäristölupaa ja suunnitellulle päälouhinta-alueelle ei tullut vesilupaa.

> Oikeus näytti vihreää valoa − kolme yhtiötä sai ympäristöluvan louhia kallioita yli 20 hehtaarin alueella (Viisykkönen 13.7.)