(13) kommenttia

Kunnan oma kartano rapistuu ja odottaa remonttia – vain välttämättömiä korjaustöitä tehdään

Eerikinkartano 1900-luvun alussa. Kuva: Anna Köllerfeldtin albumi

Kirkkonummen kunnan Veikkolassa omistaman Eerikinkartanon tulevaisuus on edelleen osin avoinna ja rakennus rapistuu pikkuhiljaa.

Kartanossa on yksi asunto vuokrattuna ja juhlatilaa vuokrataan. Viimeisin iso remontti tehtiin yli 20 vuotta sitten.

Rakennuksessa on tänä vuonna tarkoitus korjata vesikatto ja jatkaa pienimuotoisempia remonttitöitä tulevina vuosina. Tällä erää töihin on varattu 120 000 euroa.

Päärakennuksessa tehtiin isohkot korjaustyöt viimeksi 1990-luvun lopulla, jolloin yleisökäyttöä varten kunnostettiin juhlatiloja eteis- ja WC-tiloineen.

Mittava remontti oli esillä viitisen vuotta sitten, mutta siihen ei silloin ryhdytty. Tuolloin arvioitiin remontin hinnaksi noin 1 miljoona euroa.

> Lue lisää: Kirkkonummi ei vielä lämmennyt Eerikinkartanon isoon remonttiin – juhlatilaa laajennetaan ehkä jossain vaiheessa (Viisykkönen 28.3.2017)

Ennen kuin kunnostustöissä edetään, pitäisi kunnan ratkaista rakennuksen käyttötarkoitus. Tällä hetkellä rakennus on rekisteröity rivitaloksi.

Kunnan toimitilapalvelut esittää, että Eerikinkartanon käyttötarkoitus muutetaan kokonaan juhlatilaksi ja rakennus rekisteröidään kokoontumistilaksi.

Samalla asunnon vuokraus irtisanotaan ja itäpäädyn tilat korjataan ja muutetaan osaksi kokoontumis- ja juhlatilakäyttöä tulevina vuosina korjaustöiden ohessa.

Tänä vuonna on kunnan tarkoitus selvittää, miten C.F. ja Maria von Wahlbergin rahaston varoja voidaan käyttää kunnostustöihin.

Eerikinkartano on Kirkkonummen vanhin kartano. Kunnalle se on tullut testamenttilahjoituksena viime vuosisadan alkupuolella, ja niiltä ajoilta on perua myös Wahlbergin rahasto.

Vuodesta 1924 vuoteen 1955 kunta ylläpiti ruotsinkielistä maanviljelyskoulua Eerikinkartanossa.

Kunnan omistuksessa on myös lähellä sijaitseva Navalan kartano, joka on käyttämättömänä ja kunnan on aikeissa myydä kiinteistö.

Kartanoilla on maata yli 300 hehtaaria ja pellot ovat vuokralla.

Osa kartanon maista on tarkoitus kaavoittaa pientaloalueeksi ja kaavoitustyö on aloitettu.

> Noin 130 hehtaarin kartanoalueen suunnittelu alkaa – tavoitteena paljon uusia ok-talotontteja ja asukkaita (Viisykkönen 10.12.2021)

Kirkkonummen toimitilapalvelujen lautakunta pohtii Eerikinkartanon päärakennuksen tulevaisuutta 21.4.  

(13) kommenttia
Kommentit (13)

Kommentit (13)

Testamentilla saatu myös maa-alueita. Näistä maakaupoista saadut varat käytetty kaikkeen muuhun. Tuskin testamentilla tarkoitettiin tätä.

Koska saadaan päättäjät vastuuseen hölmöilyistään.
JouniA
Anonyymin kommenttiin viitaten -
eikö Jokirinteen koulukeskus ole "liisattuna" kunnalle ja rakentaja vastaa tietyt vuodet ylläpidosta ja korjauksista? Kunnan pitää olla tiukkana ja edellyttää niitä.
Toinen anonyymi
Eikös tuossa ole sekin dilemma että paikka kun tuli kunnalle testamentilla, oli siinä ehtona että pitää pysyä jossain tietyssä tarkoituksessa? Oliko se jotain koulutukseen /sivistykseen liittyvää? Ja näin ollen sitä ei nyöskään voi niin vaan myydä?
Tosiaan viime hetket on kauniilla vanhalla paikalla kohta käsillä...
Kaisa
No ei ole ihme että täällä rakennukset rapistuu kun on läheltä seurannut esim. upo uuden Jokirinteen siivousta. Ei mene kauan kun sekin pytinki alkaa näyttämään ja tuntumaan iki vanhalta. Koska opitaan, että siivous ja vikojen korjaaminen heti on parasta kiinteistöhuoltoa?
Anonyymi
Rahaa kartanonkin remonttiin saadaan, kun tehdään kiinteistöinventointi kiinteistöverotuksen oikeellisuuden tarkistamiseksi. Vanhentuneet rakennusluvat uudelleen haettaviksi ja maksut sen mukaan. Luvattomien rakennusten luvittaminen. Drone lentämään niin kyllä löytyy.
Kylillä on mittava summa rahaa, mikä kuuluisi kunnan kassaan.
Anonyymi
Tarvitaan luottamushenkilöryhmä pitämään tilannetta esille päätöksenteossa. Muuten ei saada kartanon hoitoon muutosta.


Ulf Kjerin
Kunta ei osaa mitenkään ideoida, arvostaa tai korjata omistamiaan tiloja. Tässäpä taas Eerikinkartanossa yksi esimerkki. Uskallus puuttuu. Tehdään jotain tai myydään!

Keskustassa on kaksi isoa aluetta ns museoalueina - Gesterbyn museoalue ja Ravalsin museoalue. Kuinkahan paljon Gesterbyllä on käyttöä ja millaista? Ei siellä juuri liikettä näy mihinkään vuodenaikaan. Ravalsissa jotain kesämuseotoimintaa parenteesiaikaan liittyen sekä joku pikkuruinen yrttimaa. Päärakennus (juhlava nimi talolle!) kaipaisi jo kovasti maalia. Muutenkin ympäristö on täynnä risukkoa ja puskia. Muutama arvokkaammalta näyttävä rakennus, mutta osa ihan tavallisia pytinkejä joita on joka kunta väärällään. Kirkkonummella on varaa pitää kuntakeskuksessa laajoja alueita kasvamassa pujoa, pajua ja pakettipeltoheinää.

Ns puistoalueet ovat myös oma lukunsa. Munkinmäessä voi olla hieno nimi ja historia. Jäljellä on vain yksi aittarakennus ja kivijalkapätkä. Ohikulkijan silmiin junasta tai autoista kyllä vaan joku hoitamaton mäennyppylä. Toinen ns puisto on ryteikkörinne uutta hautausmaata vastapäätä rinteessä Överbyntien toisella puolella. Näkyvällä paikalla sekin.
Kriittisellä päällä
Etätyöskentely/etätoimistohuonetiloiksi osa!
Siiri
Suomessa ei arvosteta omaa arvokasta kulttuuriperintöä. Jossain Ranskassa alue olisi tuotteistettu ajat sitten ja rahavirta olisi ehtymätön.
Sirius
On se vaan kumma kuinka Kirkkonummella halutaan säästää näitä ikivanhoja rakennuksia vuosikymmeniä ja ainoa miten kunta niistä välittää on antaa niiden rapistua käyttökelvottomiksi. Kunnalla on niitä vastaavia vaikka kuinka monta! Myisivät pois sellaiselle joka myös huolehtii niistä tai purkaisivat pois. Mutta että annetaan rapistua käyttökelvottomaksi, mikä järki siinä on?

Ja miten KARTANO voi olla rivitalo??????
Järki hoi taas!
Eerikinkartanon viimeinen johtokunta 2012 - 2017 ainakin yritti jo v2016 päästä kehittämään Eerikinkartanon päärakennusta paremmin juhlakäyttöön soveltuvaksi.
Tilanne oli jo silloin meille johtokunnassa haasteellinen, Wohls gårdenin saneeraus oli juuri valmistunut ja suoranaista kilpailua emme näiden arvokkaiden miljöiden välille halunneet luoda.

Toisaalta muistan meidän myös miettineen että Eerikinkartanon alue voisi toimia eräänlaisena lähtö-&/loppupisteenä Nuuksioon päin suuntautuvalle toiminnalle. Olihan jotain muutakin mitä silloin johtokunnassa hajateltiin...

Yritin toki edellisellä kaudella toimitilapalveluiden edeltäjässä, palvelutuotannon jaosto/lautakunta (PATU) pitää Eerikinkartanon asioita esillä mahdollisuuksien mukaan, mutta kun kyse on n. 30 kiinteistöstä niin rajalliset olivat mahdollisuudet.

Nyt siis reilut viisi vuotta myöhemmin ollaan vihdoinkin heräämässä Eerikinkartanon päärakennuksen ongelmaan ja että jotain sille täytyy tehdä. Toivottavasti nyt sentään asiat saadaan vietyä toteutukseen asti, vaikkakin rajatummin kuin mitä johtokunta aikoinaan esitti.

Jerri Kämpe-Hellenius, Eerikinkartanon johtokunta 2012-2017
Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää - tässä tapauksessa tarve noin miljoonalle eurolle.

t. nimimerkki "taannoinen Eerikinkartanon johtokunnan jäsen"
ex-luottamushenkilö
On tämmä kummallista jahkailua. TIlat kuntoon ja käyttöön kulttuurijärjestöille ja muille yhdistyksille. Sinne saisi vaikka mitä toimintaa

Tero

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä