Kunta-arvio: Kirkkonummi-lisän poisto ei toisi ryntäystä päivähoitoon
- Kirkkonummi-lisää 700:lle lapselle
Päivähoidossa 2 500 lasta
Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatuksen johtaja ei usko, että päivähoitoon tulisi kovaa tungosta, vaikka kunta lopettaisi kokonaan lasten kotihoidontuen kuntalisän eli Kirkkonummi-lisän.
Kirkkonummi-lisän poistaminen on kunnallispolitiikan kuuma aihe, joka sisältyy ensi vuoden talousarvioesitykseen.
Asia koskettaa lukuisia perheitä. Kirkkonummi-lisää maksetaan tällä hetkellä noin 700 lapsen kotihoidosta. Päivähoidossa on Kirkkonummella tällä hetkellä vajaat 2 500 lasta.
Yleinen perustelu tuen jatkamiselle on se, että muussa tapauksessa kotona hoidetut lapset eivät mahdu päiväkoteihin. Varsinkin Kirkkonummen keskusta-alueen päiväkodit ovat ääriään myöten täynnä.
Varhaiskasvatuksen johtaja Raili Santavuori otaksuu, että Kirkkonummi-lisän poisto toisi ainakin protestimielessä runsaasti hakemuksia. Näin on ennenkin tapahtunut, kun ehtoja on muutettu. Päivähoitopaikka pitää pääsääntöisesti hakea neljä kuukautta ennen tarvetta.
- Nähtäväksi jäisi kuinka paljon lapsia tulisi lopulta lisää päivähoitoon. Koko 2000-luvun on kotihoidossa olevien lapsien määrä kuitenkin pysynyt hämmästyttävän samana, vaikka alle kouluikäisten lasten lukumäärä on samalla kasvanut Kirkkonummella voimakkaasti, Santavuori toteaa.
Raha ei ratkaise kokonaan kotihoitoa
Kun vanhemmat hoitavat lapsiaan kotona, siinä on monesti Santavuoren mukaan paljon muitakin arvoja kuin talous ja tuet. Santavuori muistuttaa lisäksi, että Kelan kotihoidontuki jatkuu joka tapauksessa.
- Päivähoidon tarpeeseen vaikuttaa kokemusten mukaan kaikkein eniten työllisyystilanne. Kun työttömyys kasvaa, päivähoitoon on tulossa vähemmän lapsia ja kun työllisyys taas paranee, tilanne muuttua nopeasti toisen suuntaan. Tällä hetkellä ei työllisyystilanteessa näytä olevan paranemisen merkkejä.
Santavuoren muistuttaa, että päivähoitopaikkojen tarpeeseen vaikuttaa jatkossa moni muukin asia kuin kotihoidontuki. Se, mitä lainsäädäntö määrää vanhempien oikeudesta kotihoidontukiin, rajoitetaanko päivähoito-oikeutta, jos toinen tai molemmat vanhemmat eivät ole töissä ja tuleeko päivähoitopaikoista tuntiperusteisia.
Santavuoren mielestä pitäisi käydä yhteiskunnassa sitäkin keskustelua, miltä taholta perheille maksetaan tukea lasten kotihoitoon: Meneekö se varhaiskasvatuksen puolelta vai pitäisikö se olla kunnan perusturvan hoidettavana.
- Toinen asia mistä ei ole keskustelu tarpeeksi on se, mikä on varhaiskasvatuksen ja kunnallisen päivähoidon tarkoitus. Muissa Pohjoismaissa lähtökohtana on, että kaikki lapset osallistuvat ainakin jollakin tapaa kunnan järjestämään varhaiskasvatukseen joko päiväkodissa tai muuten, Santavuori sanoo.
Keskustan päivähoitotilanne tukala
Kirkkonummen päivähoitotilanne on Santavuoren mukaan hyvä tai huono riippuen mitä aluetta tarkoitetaan. Idässä – siis Masalan suunnalla ja pohjoisessa Veikkolassa on tälläkin hetkellä vapaita päivähoitopaikkoja.
Vaikeinta on keskustan alueella, johon lasketaan myös muun muassa Kantvik. – Tilanne on aika tukala. Jos lasketaan tiloja, lapsia on ylipaikoilla. Sen sijaan henkilökunnan määrä on lapsilukuun nähden lain mukainen.
Päivähoidossa pitäisi keskustankin alueella olla Santavuoren mielestä jonkinlaista puskuria eli jonkin verran vapaita paikkoja varalla, sillä kunnalla on velvollisuus järjestää päivähoito kahdessa viikossa, jos lapsen vanhempi saa työtä tai opiskelupaikan. Myös muitakin äkillisiä tarpeita voi tulla.
Keskustassa ei päiväkotipaikoissa tapahdu ihan äkkiä paljoakaan. Finnsbackan päiväkodin lapset pääsevät muista väistötiloista kohta väliaikaiseen tiloihin parakkipäiväkotiin kirkon naapuriin.
Sepänkannaksen päiväkotia ryhdytään viimein rakentamaan ensi vuonna, ja Laajakallioon valmistuu vajaan vuoden kuluttua yksityinen Touhula päiväkoti. Saman yrityksen päiväkoti avattiin syksyllä Brossa. Siellä on tällä hetkellä muutama paikka vapaana.
Kotihoidon kuntalisän poistaminen ratkaistaan viimeistään marraskuun lopulla, kun valtuusto päättää ensi vuoden talousarviosta.
Kunnanjohtaja Tarmo Aarnio esittää Kirkkonummi-lisän poistamista 1.3.2015 lukien. Aarnio esittää samalla yksityisen päivähoidon tuen lisäämistä. Jo tälle vuodelle Kirkkonummi-lisää karsittiin.
Kotihoidontuen poistamisella lasketaan säästettävän ensi vuonna noin 800 000 euroa.
KORJATTU 18.10. Varhaiskasvatus-ja opetuslautakunnat (suomenkielinen ja ruotsinkielinen) päättivät ehdottaa kotihoidontuen kuntalisän pitämistä ennallaan. Esittelijjät olivat ehdottaneet tuen poistamista.
> (10.10.) Aarnion budjettiesitys: Kotihoidontuki kokonaan pois
Kommentit (13)
Myös erityislasten hoitopaikkojen löytyminen neljän kuukauden varoajalla kuullostaa epärealistiselta.
Tuo Jerryn huomaama piikki kotihoidossa tuntuisi viittaavan siihen, että päivähoitopaikkoja vapautuu elokuussa, kun esikoululaiset siirtyvät kouluun. Tämä on ainoa hetki, jolloin isompi määrä paikkoja vapautuu kerralla ja useimmat perheet, jotka pystyvät "vapaasti" työhönpaluuta suunnittelemaan, pyrkivät ajoittamaan hoitoon menon tähän ajankohtaan. Kevät, jolloin tämäkin muutos olisi tulossa, on huonoin aika siirtyä hoitoon, sillä, kuten on sanottu, paikkoja on vapaana "muutamia" ympäri Kirkkonummea. Yksityistäminen EI ehdi tähän aaltoon, ovathan nämä mainostetut uudet yksityiset vasta rakenteilla. Vai ovatko ne valmiita ottamaan lapset vastaan 1.3?
Mitä tulee hyvätuloisiin, mitättömän "hyvillä" tuloilla jää ilman lapsiperheen lisätukia. Ensi vuonna näistä "hyvistä" tuista kärsii vielä enemmän, sillä yli 3500€/kk tienaava perheen elättävä ei saa lapsivähennystä verotuksessa. Tällä "hyvällä" tulolla ei myöskään saa kotihoidontuen hoitolisää. Samalla "hyvällä" tulolla saa maksaa 25% veroa, kenties ensi vuonna vielä enemmän, pakolliset työttömyys ja eläkemaksut siihen päälle. Lapsilisät vähenevät jokaiselta perheeltä. Järjestelmä systemaattisesti sortaa isoja perheitä, sillä tukijärjestelmä ei tunne yli neljän hengen perhettä. Voisi siis ennakoida, että ensi vuonna hyvin moni monilapsinen perhe tulee siirtymään työelämään, ihan käytännön pakosta.
Kuntalisän poistolla on eniten merkitystä niille perheille, joissa äiti/isä on jäänyt työttömäksi, opiskelee tai on yksinhuoltaja, mutta hyvätuloisten kohdalla se on kermaa kakun päällä.
Toriparlamentikolle voisin todeta että lähinaapurimme (Espoo, Kauniainen, Vihti ja Siuntio) maksavat kuntalisää, joten ”ympäristön” painetta on olemassa. Kuntaliitto tutkii mannersuomessa asiaa joka toinen vuosi ja vuoden 2014 tutkimuksessa 85 kuntaa kertoi maksavansa kotihoidon kuntalisää (17 kuntaa oli lakkauttanut tuen maksun sitten 2012). Toisaalta vain kuusi kuntaa (Kirkkonummi mukaan lukien) maksaa kuntalisää yli 3 vuotiaista lapsista.
Tosiasia on, että jos ilman kuntalisää ei pärjää, hoitohakemus on jätettävä tässä kuussa. Silloin kunnalle jää tuo neljä kuukautta aikaa sijoittaa lapset. Protestia tai ei, pakko on varautua töihin menoon ja hakea hoitopaikka.
Onkohan sitten reilua sijoittaa tekstissä mainitun ähkyyn täytetyn alueen lapset noille masala/veikkola akselille? Siitä saataisiin tietenkin hyvä ralli aikaiseksi, paljon turhia ajokilometrejä, vielä pitempiä päiviä lapsille ja vielä vähemmän kotiaikaa. "Muutama paikka" ei tarvitse kuin yhden perheen hakemuksen täyttyäkseen.
Enemmän kuin siitä, kenen tahon talousarviosta raha lähtee pois, voitaisiin puhua siitä, miksi kotihoitoa on niin vaikea tukea.
Kunta, joka mainostaa itsensä lapsiystävällisenä, rakentaa nuorille perheille suunnattuja asuinalueita, jättää rakentamatta niille päivähoidon. Ja vaikka näillä uusilla alueilla lähitienoillakaan ei ole vapaita päivähoitopaikkoja, niin kunta mieluummin maksaa lisää yksityisenhoidon tukea, kuin tukisi perheitä suoraan. Miksi?
Kotihoito on tutkitusti kunnalle kaikkein halvin ja kaikkein joustavin hoitomuoto. Se on tutkitusti hyväksi alle kolmevuotiaille lapsille. Se mahdollistaa isompien sisarusten, alakoululaisten ja yläkoululaisten arkeen aikuisen, joka ehtii olla läsnä lapselle. Kaikki nämä faktat huomioiden ihmetyttää, miksi kotihoidon tukeminen on niin vastenmielistä.
Eivät kotivanhemmat ole yhteiskunnan varoilla lomailevia loisia, joille rahaa syydetään ovista ja ikkunoista samaan aikaan, kun kunnolliset veronmaksajat raatavat veroeuroja kunnan kassaan niska limassa.
Kotihoidontuki on 341,06€ - 508,80€ (yksi alle kolmevuotias - kaksi alle 3v & yksi yli). Tästä bruttosummasta maksetaan vielä verot. Kuntalisä esimerkille on 165€ - 390€, josta myös maksetaan verot. Kuntalisän poiston yhteydessä puhutaan siis 33%-43% pudotuksesta kuukausituloihin.
Kunta on valmis pistämään rahaa lasten pahoinvoinnin korjaamiseen, mutta ei sen ennaltaehkäisyyn. Kunta on valmis maksamaan yksityisestä hoidosta, mutta ei kotihoidosta. Mitä se kertoo tästä kunnasta, jossa asumme? Mitä se kertoo niistä arvoista, jotka ovat meidän kunnallemme tärkeitä?
Kommentoi