Lähes 100 lähijunan varikon paikkaa on soviteltu Kirkkonummella kolmeen kohteeseen

Lähijunaliikenteen uuden varikon sijoittamisesta rantaradan varrelle on valmistunut ensimmäinen selvitys. Sijoituspaikana on tarkasteltu Luomaa, Mankkia ja Vuohimäkeä.

Helsingin seudun lähijunaliikenne on kasvanut ja kasvaa edelleen, kun uusia raiteita rakennetaan.

Uusien junavarikkojen perustaminen on katsottu välttämättömäksi, koska Ilmalan varikkoa Helsingissä ei voi laajentaa. Ympärille rakennetaan asuntoja.

HSL ja Väylävirasto ovat jo pari-kolme vuotta puhuneet, että sekä rantaradan että pääradan varrelle olisi saatava uudet varikot, jossa lähiliikenteen junia huolletaan ja seisotetaan.

Hanke ponnahti esille Kirkkonummen kunnalle hieman yllättäen viime vuonna. Asiasta on puhuttu, mutta hankkeen kiireellisyys oli yllätys.

> Lähijunien uusi varikkoalue Kirkkonummelle − Helsingin seudun suunnitelmissa "kummittelee" iso hanke (Viisykkönen 24.11.)

Jatkosuunnittelun pohjaksi on rantaradalla valittu Kauklahdesta länteen sijaitsevat alueet.

Ensimmäisessä selvityksessä on tutkittu Espoo ja Kirkkonummen rajalla Mankkia sekä Kirkkonummella Luomaa ja Vuohimäkeä.

Varikkoalue tarvitsee melkoisesti tilaa nykyisten ratojen vieressä. Sijainti pitäisi olla myös mielellään mahdollisimman lähellä lähijunien päivittäistä liikennettä, jotta siirtoajot olisivat lyhyet.

Esiselvityksessä on tarkasteltu varikkoa, johon mahtuisi vajaat 100 pidennettyä Flirt-junayksikköä.

Raiteita tarvittaisiin rinnakkain 23-26 kappaletta. Huoltohalliin pitäisi mahtua vajaat 10 junayksikkö kerrallaan.

Varikolla olisi töissä samanaikaisesti 50-60 työntekijää.

Väyläviraston tekemässä esiselvityksessä on vertailu hyvin alustavasti kolmea eri vaihtoehto.

Kirkkonummen kunta oli ehdottanut Vuohimäen alueen ottamista mukaan tarkasteluun.

Vuohimäessä, jossa suunnitellaan jo laajaa kallioiden louhintaa, olisivat varikon rakennuskustannukset selvästi pienimmät, mutta varikkoa varten pitäisi rakentaa selvityksen mukaan 17 kilometriä pitkä uusi huoltoraide Kauklahdesta.

Mankissa ja Luomassa on rakentaminen hankalaa, koska alueet ovat vanhaa merenpohjaa.

Sen sijaan huoltoraidetta Kauklahdesta ei tarvitsisi rakentaa. Molemmat tarkastellut alueet ovat sen verran lähellä Kauklahtea, jonne on tarkoitus rakentaa kaupunkiradan jatke Leppävaarasta.

Alustavissa laskelmissa varikon rakentaminen Mankkiin maksaisi 80 miljoonaa euroa, Luomaan 63 ja Vuohimäkeen 67 miljoonaa euroa.

Vuohimäen kustannuksiin on laskettu mukaan lisäraiteen rakentaminen Kauklahdesta. Sen hinta olisi noin 35 miljoonaa euroa.

Laskelmissa ei ole huoltohallin eikä muidenkaan rakennusten kustannuksia.  

Väyläviraston esiselvityksessä ehdotetaan, että jatkosuunnitelmia tehtäisiin Mankin ja Luoman vaihtoehdoista. Keskinäiseen paremmuuteen ei oteta selvityksessä kantaa.

Vuohimäki ehdotetaan suljettavaksi vaihtoehdoista pois, koska se on liian kaukana Kauklahdesta.

Varikon suunnittelu on vielä hyvin pitkässä viivassa. Mitään päätöksiä ei ole tehty, eikä esimerkiksi Kirkkonummen kunta ole ottanut varsinaisesti kantaa hankkeeseen.

Luomassa ja Mankissa tarkastellut varikkoalueet ovat yksityisessä omistuksessa ja kiinteistön omistajia on kymmeniä. Alueet ovat lähes kokonaan maa-ja metsätalouskäytössä.

Alueet pitäisi hankkia vapaaehtoisilla kaupoilla tai lunastaa, jos varikkosuunnitelmat etenevät.

Junavarikkohanke on vielä hyvin alkuvaiheessa. Edessä on monta vaihetta.

Aluksi pitäisi varikkosuunnitelmat huomioida osayleiskaavassa ja sen jälkeen tehdä tarkempi asemakaava.

Uusi varikko vaatii myös rautatielain mukaisen yleissuunnitelman ja sen jälkeen ratasuunnitelmat. Myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA) on tehtävä.

Esisuunnitelma löytyy Väyläviraston nettisivuilta.

> HS: Hallitusneuvottelut lupaavat rantaradalle lisää raiteita − Kirkkonummelle tarvittaisiin uusi junavarikko (Viisykkönen 22.5.)