(32) kommenttia

Luoma säikähti junavarikon tulosta kylämaisemiin – seurojentalo täyttyi, kun asiasta päästiin viimein kysymään

Ljusdalan seurojentalon saliin ei juuri paljoa enempää olisi mahtunut ihmisiä, kun varikkoasiaa päästiin avaamaan.

Kyläkokous oli suurempi kuin miesmuistiin Ljusdalan seurojentalolla Luomassa, kun kyläläisillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus kuulla ja kysyä alueelle suunnitellusta isosta junavarikosta.

Jopa sadalle lähijunalle suunniteltu junavarikko on kummitellut joissakin yhteyksissä yli vuodenpäivät, mutta asia on leijunut enemmänkin huhupuheissa.

Pari viikkoa sitten asiaan saatiin ensimmäisen kerran faktaa paperilla, kun Väylävirasto julkisti ensimmäisen selvityksen junavarikkosuunnitelmista.

> Lähes 100 lähijunan varikon paikkaa on soviteltu Kirkkonummella kolmeen kohteeseen (Viisykkönen 18.9.)

Uuden junavarikon paikkaa on selvitelty rantaradalla Luomaan, Mankkiin tai Vuohimäkeen. Selvitys suositti Luoman ja Mankin vaihtoehtojen jatkoselvittelyä.

Luoman kyläyhdistys laittoi heti toimeksi ja jo keskiviikkoillaksi oli saatu edustuva asiantuntijajoukko kertomaan lisää.

Kyläyhdistyksen Erkki Ahlsten oli aluksi listannut kyläläisten esiin nostamia huolia, mitä varsin mittava junavarikko voisi Luomalle merkitä.

Junavarikko asettuisi Luoman keskellä 10 hehtaarin alueelle, johon tulisi 12 kilometriä raidetta ja toimintaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.

Miten käy luontoarvojen, kulttuurimaiseman ja miten maaliikenne hoidettaisiin, Ahlsten kysyi.

Junavarikkoa suunnitellaan erityisesti Helsingin seudun junien lähiliikenteelle, josta HSL vastaa.

Ryhmäpäällikkö Johanna Wallin HSL:stä perusteli, miksi uusia varikkoja tarvitaan.

– Jos junaliikennettä aiotaan lisätä nykyisestä, tarvitaan lisää junia ja niille uusia varikkoja. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Wallin totesi.

HSL:n lähiliikenteessä on käytössä nyt 81 junaa. Niille riittää Wallinin mukaan Ilmalan nykyinen varikko, mutta suuremmalle junamäärälle ei.

Espoon kaupunkiradan jatkamisesta Kauklahteen ovat valmiit suunnitelmat. Jos lisäraiteet rakennetaan, kaavaillaan raiteille myös lisää liikennettä.

Ilman uutta varikkoa pystytään Wallin mukaan Kauklahteen ja Kirkkonummelle liikennöimään nykykalustolla.

Mutta jos lisää vuoroja halutaan, pitää olla enemmän junia ja niille uusi huoltopaikka.

Junia pitää ostaa, jos Kauklahteen ruvetaan ajamaan jatkossa 10 minuutin välein kaupunkirataa pitkin ja Kirkkonummelle 20 minuutin vuorovälillä nykyisen Y-junan aikatauluilla ja pysähdyksillä.

Päätöksiä uudesta varikosta pitäisi saada Wallinin mukaan aika pian, sillä uusien junien tilaus kestää jopa 7 vuotta.

– Tässä varikkoasiassa ollaan pahasti myöhässä, Wallin sanoi.

Projektipäällikkö Kaisa Kauhanen Väylävirastosta korosti useaan otteeseen, ettei uusista varikoista ole mitään päätöksiä.

Tässä vaiheessa tehdään vasta esiselvityksiä. Järjestyksessä toinen, laajempi varikkosuunnitelma on kuitenkin tekeillä ja valmistuu nopeasti jo ensi vuoden alkupuolella.

Varikoille selvitellään sijaintipaikkoja rantaradan lisäksi myös pääradan ja uuden kehäradan varrelle.

Kirkkonummen kunnan toiveiden mukaan yhdeksi sijoituspaikaksi tutkittiin myös Vuohimäkeä, mutta esiselvityksessä se pistettiin sivuraiteille.

Perusteluna oli ensisijaisesti se, että sijainti on liian kaukana Kauklahdesta, ja tarvittaisiin kokonaan uusi huoltoraide Kauklahti-Vuohimäki -välille.

Kysyttäessä ja vähän vaadittaessakin Kauhanen piti mahdollisena, että Vuohimäki otetaan vielä jatkoselvittelyyn mukaan.

Luomalasia kiinnosti luonnollisesti aikataulu eli milloin varikko ehkä ”uhkaa” tulla Luomaan.

Eri prosessit vievät ainakin useita vuosia ennen kuin rakentamispäätöksiä voidaan tehdä.

Varikkopäätös tarvitsee esimerkiksi Luomassa Kirkkonummen kunnalta uuden osayleiskaavan ja asemakaavan. Kunta ei ole ottanut vielä minkäänlaista kantaa koko hankkeeseen.

Silti varikkoasia pysyy hyvin tehokkaasti tapetilla, sillä jatkovalmistelua varten varikkosuunnitelmille tarvitaan sijaintipaikkaehdotus – Luoma, Mankki, Vuohimäki tai joku muu – ennen kuin suunnittelussa päästään eteenpäin.

Nollavaihtoehtoa eli jätetään kokonaan rakentamatta, ei ainakaan Ljusdalan keskiviikkoillan alustusten perusteella ole näköpiirissä.

(32) kommenttia
Kommentit (32)

Kommentit (32)

Sivut

Jos Luoman-Mankin alueen on todellisten laskelmien mukaan katsottu olevan rakentamiskelpoista niin siihen (jos on rakentamispakko tai muuten tekemisen puutetta) tulisi sijoittaa jotain muuta kun ääni/valosaastetta tuottava ja Espoonlahtea pilaava junavarikko. Tuollaisen varikon jälkeen alueelle voidaankin sitten perustella enää vain jätteille tai koneille tarkoitettuja rakennelmia-kun ei ole jäljellä varikon jälkeen mitään säilytettävää. Vain siksi että matka-aika joillain lyhenee 1-2 minuuttia tulisi jättimäiset saasteet alueelle. Luomasta ja Mankista taidettiin juuri poistaa seisakkeet tuolla minuuttiargumentilla. Tyypillistä in mordor in your backyard (miyb) ajattelua. Maakuntahallituksen kokouksen pöytäkirjasta paljastunee asiaa ajaneet henkilöt.
Usuiirut
Järki hoi!

Uusi varikko nimenomaan palvelee Espoon ja Helsingin välistä kasvavaa liikennettä. Miksi junat pitäisi ajattaa läpi Masalan, Jorvaksen, Tolsan, Kirkkonummen keskustan ja Jeppaksen ohi Vuohimäkeen. Junat eivät ole äänettömiä, vaikka jokun näin on kirjoittanut . Vuohimäen varikko on huonoin vaihtoehto sijainniltaan.

Varikon ehdoton sijoituspaikka on Mankki-Luoma alue
Tolsan asukas
Paras sijaintipaikka, jos se pitää Kirkkonummelle sijoittaa, on Masalan ja Jorvaksen välinen joutomaa-laakso. Se että siinä keskellä on Sundetin kosteikko ei ole nyky rakennustekniikkaa hyödyntäen mikään ongelma. Uoma olisikin paljon kapeampi, mikäli sitä olisi vuosikymmeniin ruopattu(kuivatettu). Samalla saataisiin lisäraide Masalaan asti Kökkelin sijaan.
Vanha liikennereitti käyttöön
Ei alueelle voi asuntoja sijoittaa, rantarata ja kehä jylisee vieressä ja maa-alueet ovat pilkkoontuneet käyttökelvottomaksi.
Ja tuskin asutus olisi yhtään tervetulleempaa kuin varikko. Muutosta ja kehitystä vastustetaan vain vastustamisen ilosta.
Anonyymi
Tämäkin on vain yhden henkilön masinoima vastustus kehitystä vastaan.On vain hyvä että ko. alue saadaan hyödylliseen käytöön.Kunta höytyy tästä ja myös kuntalaiset.Puheet kultuurihistoriasta ja melu-ym.haitoista ovat marginaalisia.Asuntojen hinnanalennuksistakin kun turha puhua mitään,kun yhtään mökkiä ei ole myynnissä.Päinvastoin hintakehitys voi olla aivan toinen kun alue joskus valmistuu.
voi voi
Mahtaa olla hienoja junia kun säilytyshallikin pitää olla merinäköalalla upealla paikalla! Helsingistä päin rantaviivaa seuraten taitaa olla ensimmäinen vielä täyteen rakentamaton kaistale.

Pääkaupunkiseutu ja ympäryskunnat kasvavat nopeaa vauhtia. Seuraavan parin kymmenen vuoden aikana arviolta sadalla tuhannella ihmisellä! Eikö olisi järkevämpää sijoittaa asuinrakennukset merenrantaan ja junahallit vaatimattomampiin maisemiin?
Oskari
Jaa, näinkö tämä nyt menee. Luomalaiset vaativat että pellot säilytetään parin puskaponin laitumena ja vaativat että varikko siirretään kauas ja kalliisti pois heidän takapihalta. Jos vuohimäkiläiset haluavat säilyttää omat maat ja mannut alueen hevosten laitumena niin sitten varikkoa ei rakenneta ja kirkkonummi säilyttää koskemattomuutensa ja kunnan vaakunaan piirretään ratsuhevonen?
Anonyymi
Helsinki voisi tehdä Östersundomit ja pakkolunastaa tuon alueen nimellisellä hinnalla. Sen jälkeen rata poikki varikon jälkeen ja Kirkkonummi hoitaa oman joukkoliikenteensä ilman Hsl:ää, esim. bussit tekee u-käännöksen Sarvvikissa ja siitä reipas kävely Kivenlahden metroasemalle. Tunnin juna voisi ajella myös Veikkolan ohi pysähtymättä, toki kuski voi nostaa kättä siinä keskustan kohdalla ja lisätä vauhtia.
kehityksen jarruille luu kurkkuun
Jerri Kämpe-Helleniusta lainaten:

Jos nyt arvioitiin että Vuohimäkeen tulisi vuodessa 4 MEUR kuluja siirtoajoista, niin mitä siitä tulisikaan Keravalle?

Samaa mieltä. Vuohimäki kaikilta osin parhaimpia ratkaisuja kaikkien kannalta.
Länsi-Uusimaan edustajat kannattavat Vuohimäkeä
Järkyttävää, selviääkö Luoman väki moisesta suunnitelmasta? Tosin kriisiapuakin saattaa olla saatavissa?
Anonyymi
Luoma on hyvä paikka varikolle. Tuo paaluttaminen on vain pikkuriesa kokonaiskustannuksissa. Ainahan tuollainen aiheuttaa jotain häiriötä lähiasukkaille, mutta yleinenetu voitaa nämä harmit.
Go on
@rispa. Varikko on myös tulossa pohjoisen pääradan varteen...
Anonyymi
Nimimerkki Långvikistä, ehdotatko siis että luoman kohdalta katkaistaan Kehä lll sekä rantarata ja tilalle laitetaan puisto?
Mielenkiintoinen ehdotus.
Anonyymi
Samapa se mihin se tulee mutta tässä taas hyvä esimerkki näistä päättäjien älyttömyydestä.. Vantaalla katriinantien varrella jonka välittömässä läheisyydessä on muutama kiviainesasema, lentokenttä, reilusti raskasta liikennettä, uusi junarata, tilaa ja meluhaitta on siellä jo valmiiksi maksimoitu..
En sano mitään mutta outoa on!
Varikkoja tarvitaan kaksi: pääradan ja rantaradan varteen. Muuten yksittäinen häiriö kaataisi koko lähiliikeenten. Kahdella varikolla niin jos rantaradalla ongelmia voi pääradan liikenne vielä toimia ja päinvastoin.

Lisäksi on varikon siirtoajot.
Jos nyt arvioitiin että Vuohimäkeen tulisi vuodessa 4 MEUR kuluja siirtoajoista, niin mitä siitä tulisikaan Keravalle?
Jerri Kämpe-Hellenius
Varikon paikka tulisi valita suoraan pääradan suuntaan jossa jo muutenkin on ratoja ennestään. Esimerkiksi Keravan suuntaan H:gistä vaikka Sipoon korven lähistölle. Sieltä olisi hyvä rakentaa jo olevia rata-alueita laajentaen ratojen ympäristöön.
Varikko ei sovi ollenkaan merenrantamaisemia sotkemaan varsinkaan, kun maa-alue on hötöistä vanhaa merenpohjaa.
Rispa
Onko olemassa muuta kuin vastaanlaittajia joka asiasta jos pitäis jostain rakentaa
Onko taas oravia
Hieman tuntuu omituiselta rakentaa junavarikko merenrannan viereen. Tehkää siihen Luoman rantapellolle ennemmin vaikka maisemapuisto. Sokea Reettakin arvaa, että kun vanhaa merenpohjaa lähdetään paaluttamaan, niin kustannusarviossa vain taivas on kattona eli kertokaa se viidellä. Mutta ainahan se menee kalleimman kautta, aina löytyy jostain maksaja. Kirkkonummella on niin paljon rakentamatonta aluetta radan varrella, että muitakin paikkoja luulisi löytyvän, jos pitää rakentaa lisäraide niin sitten se tehdään. Tuskin se kallimpaa on kuin savimaan paalutus.
Långvikista
Luomalaiset ovat ihailtavan yksimielisiä siitä että nykyinen umpisuoli, rataan päättyvä notko josta ei ole pääsyä merelle ja jolla näkyvin luontoelämys on polle kakkimassa on väärä paikka tuoda Kirkkonummi 2020 luvulle.
Toivottavasti järki voittaa.
Anonyymi
Miksi Kirkkonummesta ollaan tekemällä tekemässä slummia???? Voiko päättäjät vastata tähän?
Ketä slummiutuminen hyödyttää??
Luomaan suunnitellun varikon lähivaikutusalueella asuu kymmeniä perheitä omakotitaloissaan. Ympräivuorokautinen melu- ja valosaaste leviää tämän lisäksi kilometrien päähän mahdollisesta varikosta - ja merenlahden läheisyyden vuoksi laajalti myös ranta-alueille Espooseen ja Kirkkonummelle. Jo nyt käydyn varikkokeskustelun perusteella voidaan sanoa, että lähikiinteistöjen arvo on romahtanut ja laajemmalla vaikutusalueella sijaitsevien kinteistöjen kysyntä merkittävästi vähentynyt. - Olisi mielenkiintoista tietää, kuka Kirkkonummen kunnan päätöksentekijä/virkamies on ylipäätään tehnyt esityksen varikon sijoittamisesta näin lähelle asutusta ilman ,että asiasta olisi ensin laajalti keskusteltu?
Hannu Valtanen
Aivan ilmeisesti nimimerkit 'Hyvä me', 'Anonyymi' ja 'Doctor Jones' eivät osallistuneet 2.10. pidettyyn varikkopalaveriin.

Tilaisuuden osanottajat eivät vastustaneet rautatievarikon rakentamista - sehän tarvitaan välttämättä, jotta valtakunnallisesti junaliikennettä voidaan kehittää ja rantaradan henkilöliikennettä lisätä nykyisen tarpeen mukaiseksi.
Tilaisuudessa vastustettiin Väyläviraston esittämää yhtä kolmesta sijoituspaikkavaihtoehdosta.
Perusteet olivat vahvat: Luoman vaihtoehto on sijoitettu rakennettavuuden, häiriötekijöiden ja luonto- ja kulttuuriarvojen puolesta huonoimpaan mahdolliseen paikkaan:
- maapohja on lettoa vanhaa merenpohjaa, mikä edellyttäisi koko varikkoalueen paaluttamista ainakin 15 m syvyyteen, mikä selvityksen mukaan merkitsisi Väyläviraston laskelmien mukaan n. 30 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset
- aiottu sijoituspaikka sijaitsee suurelta osaltaan meren tulvavaara-alueelle. Kirkkonummen kunta on aiemmin todennut - ilmeisesti tulvavaaran ja äärimmäisen huonon rakennettavuuden vuoksi - että tuolle paikalle ei voi kaavoittaa rakennuksia tai myöntää rakennuslupia
- Väyläviraston omankin selvityksen mukaan "Varikko vaikuttaisi näihin potentiaalisiin elinalueisiin ja yhteyksiin voimakkaasti, kohteiden muuttuessa suuresti rakentamisen seurauksena". Tuo lausuma liittyy alueella olevia ikiaikaisia kulkureittejä käyttäviin, pesiviin ja ravintoalueena käyttäviin saukkoihin, liito-oraviin, hirvieläimiin ja linnustoon
- Lisäksi tämä todella suuri, 10 hehtaaria, 12 km raidetta, ehkä 10.000 kerroneliötä rakennuksia sisältävä ympärivuorokautisesti toimiva rautatiekaluston korjaus- ja huoltovarikko vaikuttaisi haitallisesti alueeseen rajoittuviin Luomanpuroon, jota ollaan juuri perusparantamassa meritaimenen kutualueena ja vain 100 m päässä alkavaan Kauklahden natura-alueeseen.

Tämän sijoituspaikan aiheuttamat haitat sekä eläimille että ihmisille (ympärivuorokautinen melu, tärinä, ja valosaaste) olisivat siis todella merkittäviä ja lisäksi maapohjan rakennettavuus normaalikriteerein aivan järjetön.

Miksi se kuitenkin on Väyläviraston sijoitusvaihtoehtona?
Väyläviraston ja HSL:n edustajien antaman selityksen mukaan perusteena on se, että Kirkkonummen kunta on esittänyt tätä sijoituspaikkaa (tosin ainoakaan läsnäolleista kunnan luottamushenkilöistä ei ollut kuullutkaan moisesta esityksestä).
Esiselvityksen tiedoista johtopäätöksenä voi todeta, että tämä vaihtoehto on mukana, koska sen etäisyys moniraiteisesta Kauklahdesta on niin lyhyt, että heti ei tarvitsisi rakentaa huoltoraideyhteyttä Kauklahdesta Luomaan.
Tosin tuo väli muodostuisi varikkoliikenteen vuoksi 'pullonkaulaksi' koko rantaradan nykyisinkin ruuhkaiselle henkilöliikenteelle. Varikko siis tarvitaan jotta eteläisen Suomen rautatieliikenne voisi kasvaa, mutta sijaintipaikka ilman lisäraidetta edellyttäisi melko varmasti rantaradan henkilöliikenteen vähentämistä nykyisestäänkin.

Näistä seikoista keskustellut varikkopalaverin yleisö näkikin aivan yksimielisesti, että varikko tarvitaan, mutta se on rakennettava paremmin koko pääkaupunkiseudun rataverkkoa palvelevaan paikkaan. Ja jos se sijoitetaan Kirkkonummen alueelle, rantaradan varrelle, niin sijaintipaikan tulee olla rakennettavuudeltaan järkevä ja mahdollisimman vähän haittavaikutuksia aiheuttava sekä että varikkoa varten on rakennettava uusi raideyhteys, jota varikkoliikenteen ohella voidaan käyttää rantaradan junavuorojen lisäämiseen.
Erkki Ahlsten
Henkilökohtaisesti tuossa kokouksessa olleena, voin todeta, että varikon rakentamista vastustettiin nimenomaan Luoman ja Mankin alueelle, näissä oli myös esiselvityksen mukaan ne isoimmat haitat asumiselle ja luonnolle. Lisäksi Luoma ja Mankki soveltuu erittäin huonosti rakentamiseen, johtuen maaperästä. Tulevaisuutta ajatelleen Luoma ja Mankki, eivät mahdollista varikon laajentamista. Vuohimäki soveltuisi taas kaikista parhaiten näihin, sillä siinä on paljon paremmat edellytykset rakentaa - laajentaa (myöhemmin) ja olisi vähiten haittaa asumiselle ja luonnolle. Vuohimäki on kuitenkin kauempana Kauklahdesta ja edellyttää uuden raiteen rakentamista ja aiheuttaa myös liikennöinti kustannuksia. Tämä on sitten tulkinta kysymys, onko lisäraide kulu vai investointi, sillä jos kaupunkirataa myöhemmin jatkettaisiin Kirkkonummelle, niin "uusi raide" olisi jo valmiiksi siinä ja mahdollistaisi monia asioita.
Uusi Luomalainen
Varikko hyödyttää Kirkkonummea. Kirkkonummellekin tulee paremmat junayhteydet, kun kapasiteettia saadaan rantaradalle nostettua. ilman varikkoa se ei onnistu. Ei kannata ampua itseään nilkkaan tälläistä vastustamalla!
Anonyymi
Kyllä tässä pitää olla mahdollisimman etupainoisesti mukana, että varikkosuunnittelu etenee nopeasti. Tuon kokoinen investointi vaikuttaa ihan varmasti kaikkeen, mutta nyt pitäisi katsoa vähän pidemmälle, kun ensi kevään leskenlehtien ihanaan puhkeamiseen pellolla. Tämä tuo väistämättä eteenpäin vievä hanke, josta hyötyy kunnan yrittäjät ja asukkaat.
Kisko
Kyse on varikon oikeasta sijoituspaikasta, jossa sillä on myös kasvumahdollisuus ja mahdollisimman vähäiset haittavaikutukset tiivistyvään asutukseen, kulttuurinympäristöön ja luontoon. Varikon melun, valon ja huoltoliikenteen vaikutukset ulottuvat myös Mankin, Majvikin ja Masalan kehittyville alueille. Laajempi varikkoalueiden selvitystyö on vasta käynnistymässä.
ps
@Aina laitetaan hanttiin. Kuinka paljon ja millaisia työpaikkoja varikko tuo Kirkkonummelle? Ilmalan varikolla ainakin on töissä lähinnä junien huollosta vastaavia henkilöitä. Kuinka paljon tällaista osaamista hallitsevia ihmisiä löytyy Kirkkonummelta?
Kokemuksesta voin kertoa, että Kirkkonummelle on naapurikunnista hyvin vaikea saada tänne huonojen liikenneyhteyksien päähän työntekijöitä.
Onko tietoa
Lähes kaikki puhuvat parempien liikenneyhteyksien puolesta. Lisäraiteita tarvitaan. Nyt pitää vaan keskustella varikon sijaintipaikoista ml kehäradan ja pääradan mahdollisista varikoista.

Jos parempia yhteyksiä halutaan niin miten olisi kaupunkiradan pidentäminen Kirkkonummelle jos ei vielä 20-luvulla, niin sitten 30- tai 40-luvulla? Lisää U-junia tarvitaan sekä lisävuoroja myös Siuntioon ja Karjaalle/Raseborgiin/Hankoon sekä myös Turkuun Karjaan ja Kirkkonummen kautta.

Kaikki tämä puhuu sen puolesta, että rantaradan varikon paras sijainti on Vuohimäki-Getberg. Sen investointikustannus olisi pienin. Sen ympäristölle haittavaikutukset pienimmät.
Ulf Sjögren
Nyt pitää muistaa että olemme Kirkkonummella ja tänne ei halutaan työpaikkoja eikä julkisia koska mehän pärjätään kävellen hyvin kunnassa.
Mielummin pellolle vuokrataloja tai koirapuistoja koska ne tuo kuntaan verorahoja tai sitten ei.
Aina laitetaan hanttiin.
”Ei minun takapihalle” ajatus yhdistää, lyhytnäköisesti, luomalaiset.

Varikko nyt vaan sopii parhaiten kasvavan masalan kupeeseen, joutomaalle kehälll ja rantaradan välimaastoon, joka vuosikausia toiminut lähinnä espoolaisdaamien hevosten parkkina.

Nyt kannattaa miettiä tarviiko kunta kasvua ja reilusti työpaikkoja vai jatketaanko kehityksen vastustamista?
Anonyymi

Sivut

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä