Viisykkönen.fi /
Uutiset /
Luoma säikähti junavarikon tulosta kylämaisemiin – seurojentalo täyttyi, kun asiasta päästiin viimein kysymään
02.10.2019
22:10
(32) kommenttia
Luoma säikähti junavarikon tulosta kylämaisemiin – seurojentalo täyttyi, kun asiasta päästiin viimein kysymään
Kyläkokous oli suurempi kuin miesmuistiin Ljusdalan seurojentalolla Luomassa, kun kyläläisillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus kuulla ja kysyä alueelle suunnitellusta isosta junavarikosta.
Jopa sadalle lähijunalle suunniteltu junavarikko on kummitellut joissakin yhteyksissä yli vuodenpäivät, mutta asia on leijunut enemmänkin huhupuheissa.
Pari viikkoa sitten asiaan saatiin ensimmäisen kerran faktaa paperilla, kun Väylävirasto julkisti ensimmäisen selvityksen junavarikkosuunnitelmista.
Uuden junavarikon paikkaa on selvitelty rantaradalla Luomaan, Mankkiin tai Vuohimäkeen. Selvitys suositti Luoman ja Mankin vaihtoehtojen jatkoselvittelyä.
Luoman kyläyhdistys laittoi heti toimeksi ja jo keskiviikkoillaksi oli saatu edustuva asiantuntijajoukko kertomaan lisää.
Kyläyhdistyksen Erkki Ahlsten oli aluksi listannut kyläläisten esiin nostamia huolia, mitä varsin mittava junavarikko voisi Luomalle merkitä.
Junavarikko asettuisi Luoman keskellä 10 hehtaarin alueelle, johon tulisi 12 kilometriä raidetta ja toimintaa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä.
Miten käy luontoarvojen, kulttuurimaiseman ja miten maaliikenne hoidettaisiin, Ahlsten kysyi.
Junavarikkoa suunnitellaan erityisesti Helsingin seudun junien lähiliikenteelle, josta HSL vastaa.
Ryhmäpäällikkö Johanna Wallin HSL:stä perusteli, miksi uusia varikkoja tarvitaan.
– Jos junaliikennettä aiotaan lisätä nykyisestä, tarvitaan lisää junia ja niille uusia varikkoja. Muuta vaihtoehtoa ei ole, Wallin totesi.
HSL:n lähiliikenteessä on käytössä nyt 81 junaa. Niille riittää Wallinin mukaan Ilmalan nykyinen varikko, mutta suuremmalle junamäärälle ei.
Espoon kaupunkiradan jatkamisesta Kauklahteen ovat valmiit suunnitelmat. Jos lisäraiteet rakennetaan, kaavaillaan raiteille myös lisää liikennettä.
Ilman uutta varikkoa pystytään Wallin mukaan Kauklahteen ja Kirkkonummelle liikennöimään nykykalustolla.
Mutta jos lisää vuoroja halutaan, pitää olla enemmän junia ja niille uusi huoltopaikka.
Junia pitää ostaa, jos Kauklahteen ruvetaan ajamaan jatkossa 10 minuutin välein kaupunkirataa pitkin ja Kirkkonummelle 20 minuutin vuorovälillä nykyisen Y-junan aikatauluilla ja pysähdyksillä.
Päätöksiä uudesta varikosta pitäisi saada Wallinin mukaan aika pian, sillä uusien junien tilaus kestää jopa 7 vuotta.
– Tässä varikkoasiassa ollaan pahasti myöhässä, Wallin sanoi.
Projektipäällikkö Kaisa Kauhanen Väylävirastosta korosti useaan otteeseen, ettei uusista varikoista ole mitään päätöksiä.
Tässä vaiheessa tehdään vasta esiselvityksiä. Järjestyksessä toinen, laajempi varikkosuunnitelma on kuitenkin tekeillä ja valmistuu nopeasti jo ensi vuoden alkupuolella.
Varikoille selvitellään sijaintipaikkoja rantaradan lisäksi myös pääradan ja uuden kehäradan varrelle.
Kirkkonummen kunnan toiveiden mukaan yhdeksi sijoituspaikaksi tutkittiin myös Vuohimäkeä, mutta esiselvityksessä se pistettiin sivuraiteille.
Perusteluna oli ensisijaisesti se, että sijainti on liian kaukana Kauklahdesta, ja tarvittaisiin kokonaan uusi huoltoraide Kauklahti-Vuohimäki -välille.
Kysyttäessä ja vähän vaadittaessakin Kauhanen piti mahdollisena, että Vuohimäki otetaan vielä jatkoselvittelyyn mukaan.
Luomalasia kiinnosti luonnollisesti aikataulu eli milloin varikko ehkä ”uhkaa” tulla Luomaan.
Eri prosessit vievät ainakin useita vuosia ennen kuin rakentamispäätöksiä voidaan tehdä.
Varikkopäätös tarvitsee esimerkiksi Luomassa Kirkkonummen kunnalta uuden osayleiskaavan ja asemakaavan. Kunta ei ole ottanut vielä minkäänlaista kantaa koko hankkeeseen.
Silti varikkoasia pysyy hyvin tehokkaasti tapetilla, sillä jatkovalmistelua varten varikkosuunnitelmille tarvitaan sijaintipaikkaehdotus – Luoma, Mankki, Vuohimäki tai joku muu – ennen kuin suunnittelussa päästään eteenpäin.
Nollavaihtoehtoa eli jätetään kokonaan rakentamatta, ei ainakaan Ljusdalan keskiviikkoillan alustusten perusteella ole näköpiirissä.
Kommentit (32)
12.09.2022
10:26
Yle: Kaukolämpö on Kirkkonummella kalliimpaa kuin monin paikoin ja hinta uhkaa nousta
09.09.2022
15:57
Hornet pyyhkäisee Kirkkonummen keskustan yli hyvin matalalla – ei tarvitse pelästyä
09.09.2022
10:06
Kerrostalon asunnossa tulipalo kunnantalon naapurissa – asunto oli täysin liekeissä
06.09.2022
10:26
Vantaa haluaisi myydä oman osansa Porkkalanniemen virkistysalueesta, josta se omistaa kolmasosan
05.09.2022
19:44
Kunnan suurin rakennushanke hyväksyttiin lähes yksissä tuumin, vaikka kustannukset nousivat 40 prosenttia
03.09.2022
16:05
Juna ja kuorma-auto törmäsivät, yli 1 000 ihmistä altistui säteilylle – onneksi tämä oli vain harjoitus
01.09.2022
08:52
Wolt-kuskit aloittavat Kirkkonummella – ruokaa voi tilata aluksi yhdeksästä ravintolasta
31.08.2022
11:28
Kommentit (32)
Sivut
Uusi varikko nimenomaan palvelee Espoon ja Helsingin välistä kasvavaa liikennettä. Miksi junat pitäisi ajattaa läpi Masalan, Jorvaksen, Tolsan, Kirkkonummen keskustan ja Jeppaksen ohi Vuohimäkeen. Junat eivät ole äänettömiä, vaikka jokun näin on kirjoittanut . Vuohimäen varikko on huonoin vaihtoehto sijainniltaan.
Varikon ehdoton sijoituspaikka on Mankki-Luoma alue
Ja tuskin asutus olisi yhtään tervetulleempaa kuin varikko. Muutosta ja kehitystä vastustetaan vain vastustamisen ilosta.
Pääkaupunkiseutu ja ympäryskunnat kasvavat nopeaa vauhtia. Seuraavan parin kymmenen vuoden aikana arviolta sadalla tuhannella ihmisellä! Eikö olisi järkevämpää sijoittaa asuinrakennukset merenrantaan ja junahallit vaatimattomampiin maisemiin?
Jos nyt arvioitiin että Vuohimäkeen tulisi vuodessa 4 MEUR kuluja siirtoajoista, niin mitä siitä tulisikaan Keravalle?
Samaa mieltä. Vuohimäki kaikilta osin parhaimpia ratkaisuja kaikkien kannalta.
Mielenkiintoinen ehdotus.
Lisäksi on varikon siirtoajot.
Jos nyt arvioitiin että Vuohimäkeen tulisi vuodessa 4 MEUR kuluja siirtoajoista, niin mitä siitä tulisikaan Keravalle?
Varikko ei sovi ollenkaan merenrantamaisemia sotkemaan varsinkaan, kun maa-alue on hötöistä vanhaa merenpohjaa.
Toivottavasti järki voittaa.
Tilaisuuden osanottajat eivät vastustaneet rautatievarikon rakentamista - sehän tarvitaan välttämättä, jotta valtakunnallisesti junaliikennettä voidaan kehittää ja rantaradan henkilöliikennettä lisätä nykyisen tarpeen mukaiseksi.
Tilaisuudessa vastustettiin Väyläviraston esittämää yhtä kolmesta sijoituspaikkavaihtoehdosta.
Perusteet olivat vahvat: Luoman vaihtoehto on sijoitettu rakennettavuuden, häiriötekijöiden ja luonto- ja kulttuuriarvojen puolesta huonoimpaan mahdolliseen paikkaan:
- maapohja on lettoa vanhaa merenpohjaa, mikä edellyttäisi koko varikkoalueen paaluttamista ainakin 15 m syvyyteen, mikä selvityksen mukaan merkitsisi Väyläviraston laskelmien mukaan n. 30 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset
- aiottu sijoituspaikka sijaitsee suurelta osaltaan meren tulvavaara-alueelle. Kirkkonummen kunta on aiemmin todennut - ilmeisesti tulvavaaran ja äärimmäisen huonon rakennettavuuden vuoksi - että tuolle paikalle ei voi kaavoittaa rakennuksia tai myöntää rakennuslupia
- Väyläviraston omankin selvityksen mukaan "Varikko vaikuttaisi näihin potentiaalisiin elinalueisiin ja yhteyksiin voimakkaasti, kohteiden muuttuessa suuresti rakentamisen seurauksena". Tuo lausuma liittyy alueella olevia ikiaikaisia kulkureittejä käyttäviin, pesiviin ja ravintoalueena käyttäviin saukkoihin, liito-oraviin, hirvieläimiin ja linnustoon
- Lisäksi tämä todella suuri, 10 hehtaaria, 12 km raidetta, ehkä 10.000 kerroneliötä rakennuksia sisältävä ympärivuorokautisesti toimiva rautatiekaluston korjaus- ja huoltovarikko vaikuttaisi haitallisesti alueeseen rajoittuviin Luomanpuroon, jota ollaan juuri perusparantamassa meritaimenen kutualueena ja vain 100 m päässä alkavaan Kauklahden natura-alueeseen.
Tämän sijoituspaikan aiheuttamat haitat sekä eläimille että ihmisille (ympärivuorokautinen melu, tärinä, ja valosaaste) olisivat siis todella merkittäviä ja lisäksi maapohjan rakennettavuus normaalikriteerein aivan järjetön.
Miksi se kuitenkin on Väyläviraston sijoitusvaihtoehtona?
Väyläviraston ja HSL:n edustajien antaman selityksen mukaan perusteena on se, että Kirkkonummen kunta on esittänyt tätä sijoituspaikkaa (tosin ainoakaan läsnäolleista kunnan luottamushenkilöistä ei ollut kuullutkaan moisesta esityksestä).
Esiselvityksen tiedoista johtopäätöksenä voi todeta, että tämä vaihtoehto on mukana, koska sen etäisyys moniraiteisesta Kauklahdesta on niin lyhyt, että heti ei tarvitsisi rakentaa huoltoraideyhteyttä Kauklahdesta Luomaan.
Tosin tuo väli muodostuisi varikkoliikenteen vuoksi 'pullonkaulaksi' koko rantaradan nykyisinkin ruuhkaiselle henkilöliikenteelle. Varikko siis tarvitaan jotta eteläisen Suomen rautatieliikenne voisi kasvaa, mutta sijaintipaikka ilman lisäraidetta edellyttäisi melko varmasti rantaradan henkilöliikenteen vähentämistä nykyisestäänkin.
Näistä seikoista keskustellut varikkopalaverin yleisö näkikin aivan yksimielisesti, että varikko tarvitaan, mutta se on rakennettava paremmin koko pääkaupunkiseudun rataverkkoa palvelevaan paikkaan. Ja jos se sijoitetaan Kirkkonummen alueelle, rantaradan varrelle, niin sijaintipaikan tulee olla rakennettavuudeltaan järkevä ja mahdollisimman vähän haittavaikutuksia aiheuttava sekä että varikkoa varten on rakennettava uusi raideyhteys, jota varikkoliikenteen ohella voidaan käyttää rantaradan junavuorojen lisäämiseen.
Kokemuksesta voin kertoa, että Kirkkonummelle on naapurikunnista hyvin vaikea saada tänne huonojen liikenneyhteyksien päähän työntekijöitä.
Jos parempia yhteyksiä halutaan niin miten olisi kaupunkiradan pidentäminen Kirkkonummelle jos ei vielä 20-luvulla, niin sitten 30- tai 40-luvulla? Lisää U-junia tarvitaan sekä lisävuoroja myös Siuntioon ja Karjaalle/Raseborgiin/Hankoon sekä myös Turkuun Karjaan ja Kirkkonummen kautta.
Kaikki tämä puhuu sen puolesta, että rantaradan varikon paras sijainti on Vuohimäki-Getberg. Sen investointikustannus olisi pienin. Sen ympäristölle haittavaikutukset pienimmät.
Mielummin pellolle vuokrataloja tai koirapuistoja koska ne tuo kuntaan verorahoja tai sitten ei.
Varikko nyt vaan sopii parhaiten kasvavan masalan kupeeseen, joutomaalle kehälll ja rantaradan välimaastoon, joka vuosikausia toiminut lähinnä espoolaisdaamien hevosten parkkina.
Nyt kannattaa miettiä tarviiko kunta kasvua ja reilusti työpaikkoja vai jatketaanko kehityksen vastustamista?
Sivut
Kommentoi