Perusturvajohtaja ei myönnä tuhlausta

Suurten säästöpaineiden keskellä on Kirkkonummella usein viitattu paisuviin sosiaali-ja terveysmenoihin. Tämän vuoden sote-menoihin jouduttiin pistämään hiljakkoin lisää kuusi miljoonaa euroa. Kirkkonummen perusturvajohtaja Liisa Ståhle on tuskastunut väitteisiin, että perusturva tuhlaa. Kirkkonummen sote-menot kestävät Ståhlen mukaan hyvin vertailun Suomen vastaavan kokoisiin kuntiin.

Ståhle on muiden Kirkkonummen kunnan toimialajohtajien tapaan miettinyt viime ajat ensi vuoden säästöjä. Kunta käy yt-neuvotteluja, tavoitteena on säästää 150 henkilötyövuotta ja kuusi miljoonaa euroa. Yt-kutsussa ei Irtisanomisia eikä lomautuksista suljettu pois.

- Yksityiskohtia en voi kertoa, mutta säästöt näkyvät ja tuntuvat ensi vuonna kuntalaisten sosiaali-ja terveyspalveluissa, jos menoissa kovasti leikataan, Ståhle sanoo.

Yt-neuvotteluista ja säästöistä kerrotaan joulukuun puolella.

Sosiaali-ja terveyspuolella on lähdetty etsimään säästöjä ikään kuin takamatkalta. Tänä vuonna annetut määrärahat ylitetään runsaalla seitsemällä miljoonalla.  Sosiaali-ja terveystoimi on kunnan suurin menoerä, joten mittavissa säästöissä sitä ei voi millään ohittaa.

Alibudjetointia vai tosiasioita

Kirkkonummella puhutaan varsinkin pienempien valtuustoryhmien suulla alibudjetoinnista: rahaa annetaan tietoisesti vähemmän kuin sitä tiedetään varmuudella kuluvan.

- En käytä mielellään sanaa alibudjetointi, mutta ei tässä ihan totuutta tunnusteta, Ståhle arvio.

Tälle vuodelle annettiin sosiaali-ja terveysmenoihin lähtökohtaisesti yli miljoona euroa vähemmän rahaa kuin mitä oikeasti viime vuonna kului. Jo palkkojen normaalit tes-korotukset toivat sosiaali-ja terveydenhuoltoon lähes 600.000 euron lisälaskun tälle vuodelle. Valtuuston päättämien uusien työntekijöiden palkkoihin on tarvittu lisäksi tänä vuonna 460.000 euroa.

Ståhle muistuttaa, että sote-puolella laki määrää erittäin suuren osan annetuista palveluista. Ja niitä on tullut koko ajan lisää. Esimerkiksi tänä vuonna vammaisten avustajatoiminnan määrärahat ylittyvät noin 200.000 eurolla. Taustalla on muuttunut lainsäädäntö ja kunnan lisävelvoitteet.

- Itsekin hämmästyin kun Kuntaliitto listasi kuntien lakisääteiset tehtävät (yli 500). Vuoden 2001 jälkeen on tullut peräti 130 uutta tehtävää, vuodesta 2008 Kirkkonummen perusturvajohtajana toiminut Ståhle ihmettelee.

Potilas hoidetaan – kuluja miettimättä

Tämän vuoden Kirkkonummen sote-menoissa suurin vajaus on syntynyt erikoissairaanhoidossa. Niiden arvioidaan kasvavan tänä vuonna 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna.  Laskut tulevat HUS:lta, ja kunta ei voi niihin juurikaan vaikuttaa. Kuntalaiset joutuvat tai lähetetään sairaalaan, heidät hoidetaan maksoi mitä maksoi. Tästä periaatteesta pidetään Suomessa kiinni.

Kirkkonummen omien toimintojen, kuten terveyskeskuksen, sote-menot kasvavat tänä vuonna 5,4 prosenttia. Valtuuston ajatus vuosi sitten talousarviota päättäessään oli, että menot hieman jopa laskisivat.

Tässäkin Ståhle viittaa menoihin, joihin ei kunta voi vaikuttaa. Työttömyys kasvaa, ja kunnan työmarkkinatukeen on huvennut tänä vuonna yli 360.00 euroa talousarvioon varattua enemmän. Samoin lastensuojelun palveluissa on ylitystä 435.000 euroa.

Vertailu paljastaa

Rahantuhlausarvostelun keskellä Kirkkonummen perusturvassa on haettu vertailupohjaa muista samankokoisista kunnista. Vertailuissa Kirkkonummi pärjää Ståhlen mielestä hyvin: ei halpa muttei kalliskaan.

- Tässä on yritetty tehostaa niitä toimintoja, joissa olemme olleet kalliimpia kuin muut. Ja tulosta näkyy.

Neljä vuotta sitten Kirkkonummi oli verrokkikuntiin verrattuna kustannuksiltaan lähes 9 prosenttia suurempi. Viime vuonna ero oli supistunut kahteen prosenttiin. Sote-kustannusten lisäksi vertailussa olivat mukana myös päivähoidon menot.

- Jos päivähoito lasketaan pois, Kirkkonummen sote-menot ovat keskikokoisten kuntien joukossa jo hieman alle keskiarvon, Ståhle tähdentää.

Ståhlen mielestä tehostamisen keskellä on myös palvelut pystytty pitämään vähintäänkin kohtuullisina. - Lääkäripulaa ei Kirkkonummella juurikaan ole ja terveysasemien jonotusajat ovat siedettävät. Perheneuvola toimivat hyvin ja mielenterveyspalveluitakin on voitu vahvistaa. Joissakin kohdin palvelut ovat aika ohuita, mutta pyörivät, Ståhle sanoo.