19.04.2017 20:56
(7) kommenttia

Uusi oppimiskeskus on Kirkkonummen kylätalo: Auki iltamyöhään – päiväkoti, koulu ja iso liikuntasali katsomolla

Uusi oppimiskeskus voisi näyttää tältä. Alakuvan julkisivu on keskustaan päin. Liikuntasali on alakuvan vasemmassa laidassa, päiväkoti oikealla ja koulu keskellä. (havainnekuva: Verstas Architecs)

Jokirinteen uutta oppimiskeskusta on suunniteltu aivan uudelta pohjalta ja otettu mallia muualta päiväkoti-koulu -yksiköistä. Uusi keskus tuo myös helpotusta liikuntapaikkapulaan.

Jokirinteen oppimiskeskuksesta on valmistunut hankesuunnitelma, josta on tarkoitus päättää ensi kesäkuun valtuustossa.

Uusi oppimiskeskus on Kirkkonummen kunnan suurin yksittäinen investointi tähän saakka.

Kolmiosaiseen rakennukseen tulevat tilat 1 340 oppijalle. Kustannusarvio on noin 36 miljoonaa euroa.

− Lähtökohtana on ollut ensin määritellä tarpeet ja sitten suunnitella seinät ympärille, sanoo kunnan rakennuttamispäällikkö Jarno Köykkä.

Rakennuksen suunnittelussa on päästy ottamaan huomioon peruskoulun ja varhaiskasvatuksen uudet opetussuunnitelmat, jotka ovat muuttaneet jo koulutyöskentelyä kokolailla.

Koko oppimiskeskuksen suunnittelussa on ollut johtoajatuksena tilojen muunneltavuus. Koulussa ei ole perinteisiä luokkia käytävien varrella, vaan moduulit taipuvat moneen tarpeeseen.

− Tämä mahdollistaa aivan toisella tavalla uudet oppimistavat kuin perinteisissä koulurakennuksissa. Toiset oppivat lukemalla, toiset tekemällä. Esimerkiksi kaverin kanssa oppiminen on hyvin suosittua, toteaa opetustoimenjohtaja Leila Kurki.

Kirkkonummen varhaiskasvatuksen johtaja Raili Santavuori näkee päiväkodin ja koulun yhdistämisessä monia mahdollisuuksia, joskin haasteitakin.

− Paljon on puhuttu kiusaamisesta. Kokemusten mukaan eri-ikäisyys normalisoi käyttäytymistä. Koululaisissa herää hoivaamisviettiä, kun lähellä on aivan pikku taaperoita. Lapselle se on turvallinen paikka kasvaa samassa ympäristössä aivan pikkuisesta peruskoulun loppuun, Santavuori tähdentää.

Päiväkoti toimii koulusta erillään ja piha on aidattu, mutta kanssakäyminen koulun kanssa on muutaman askeleen päässä.

Peruskoulun ykkös-ja kakkosluokat toimivat aivan kiinni päiväkotitiloissa.

Koko hankkeessa on Santavuoren mielestä keskeistä yhteisöllisyys. Tilat ovat kuntalaisten vapaa-ajankäytössä kello 23:een.

− Tässä rakennetaan kylätaloa. Eri ikäiset ihmiset ovat tekemisissä keskenään. Se on yksi tapa ehkäistä syrjäytymistä.

Oppiskeskuksen suurta kokoa on arvosteltu. Kurki muistuttaa, että isolla uudella yksiköllä haetaan myös kustannussäästöä, jolloin rahaa riittää paremmin itse opetustoimintaa.

Samoihin neliöihin saadaan suunnitelulla entistä toimivammat tilat. Esimerkiksi käytäviä on vähän.

Oppimiskeskuksen pihaa on suunniteltu jo pitkälle. Sinne tulee muun muassa parkour-rata, kasvitarha ja -huone sekä taidepiha.

− Piha ja ympäristö antavat puitteet oppimisille ja tutkimiselle. Jokilaakson maisema on huomioitu myös osana oppisympäristöä, kertoo projektipäällikkö Hanne Nylund.

Oppimiskeskuksen viereen on suunniteltu myös keskustan uusi lähiliikuntapaikka, mutta se tehdään eri hankkeena.

Uudella oppimiskeskuksella on tiukka aikataulu. Päiväkodin ja koulun alaluokkien tilat pitäisi olla valmiina kahden vuoden kuluttua kesällä.

Siinä vaiheessa koulua vielä rakennetaan. Työt ovat silloin arvioiden mukaan sisustusvaiheessa. Lopullisesti oppimiskeskus on näillä näkymin valmis 2021, jolloin Kirkkoharjun koulu voi kokonaan muuttaa uusiin tiloihin Jokrinteeseen.

− Aikataulu on kireä, mutta ei tässä ole kuitenkaan valtava kiire, jos hanke etenee sujuvasti, Köykkä sanoo.

Suunnittelu ja rakentaminen on tarkoitus tehdä Köykän mukaan niin sanottuna SR-urakkana, jolloin suunnittelu ja rakennustyöt kilpailutetaan samalla kertaa.

− Kaavailuissa on myös, että urakoitsija jää ylläpitämään kohdetta esimerkiksi 20 vuotta. Näin tavoitellaan laatua rakentamiseen.

Oppimiskeskuksen yhteyteen tulee myös iso liikuntasali, joka parantaa oleellisesti sisäliikuntamahdollisuuksia Kirkkonummella.

Liikuteltavia katsomopaikkoja voidaan sijoittaa saliin arviolta 700.

Oppimiskeskuksen sijoituspaikkaa on arvosteltu liikennesumpuksi.

− Liikenteellisesti se ei ole ideaali paikka. Mutta uimahallin ja urheilupuiston parkkipaikat ovat yllättävän lähellä ja niiden kauttakin voidaan saattoliikennettä hoitaa. Parkkipaikkoja tulee pihalle ja onpa sinne piirretty telinepaikat 700:lle pyörälle, Köykkä toteaa.
 


(7) kommenttia
Kommentit (7)

Kommentit (7)

Rakennetaan päiväkoti Finnsbackaan niinkuin valtuusto ensin päätti,niin ei tarvitse rakentaa niin isoa päiväkotia Jokirinteeseen ja tilaa jää yhtenäiskoululle enemmän.
Päiväkotia pääsee rakentamaan heti ja se on varmasti valmis 2 vuodessa toisin kuin Jokirinne.
Rakennusoikeutta on isolle päiväkodille ja mikä parasta asiakkaat voivat käyttää palvelua ilman autoa.Tämä olisi myös lapsiystävällisen kunnan mukainen päätös.Miksi kunta ei halua tehdä lapsiperheiden arjesta helpompaa vaan kävelyttää heitä logistisesti väärään suuntaan?
Autolla ei uuteen oppimiskeskukseen voi mennä,koska juuttuu aamuruuhkaan useiksi kymmeniksi minuuteiksi ,koska todellinen sumppu on tuleva liikennejärjestely Jokirinteessä.
Kirkkoharjun koulu on tullut tiensä päähän jo vuosia sitten ja ilman astma ja allergialääkitystä ei siellä voi altistuneet opiskella.Tämä on kiistaton tosiasia.
Moni nykyinen Kirkkoharjun oppilas on ensin altistunut Finnsbackassa,Heikkilässä ,Ravalsissa ja Jokbyssä ja sen jälkeen jatkanut opiskelua Kirkkoharjussa.Moni oppilas on sairastunut oman pikku koululaiseni tavoin.
Kirkkonummen vanhat päiväkodit ovat tulleet tiensä päähän,koska niitä ei ole peruskorjattu ja huollettu ajoissa.Ne pitäisi kaikki purkaa.
Ihmettelen ,jos suunnitellulla oppimiskeskuksen rakentamisaikataululla ei lopputuloksesta tule muuta kuin sutta ja sekundaa.Toivon todella,että ei kiireellä rakenneta liian ahdasta koulua ja päiväkotia,jonne sullotaan kaikki alueen lapset ,nuoret,kasvattajat ja opettajat.
Toivon,että vastavalitut uudet valtuutetut ottavat kantaa tähän asiaan.Kaikki vanhat koulut ja päiväkodit alkavat olla riski terveydelle.
Kunta ei tarvitse enempää huonon rakentamisen ja korjausten seurauksena syntyneitä sisäilmaongelmien täyttämiä kiinteistöjä.

Pienen astmaan sairastuneen koululaisen äiti
22.04.2017 19:40
sus jo syntyissään
Anonyymi
22.04.2017 19:01
Paljon uudessa koulussa on tilaa per lapsi näillä luvuilla? neljä neliötä?
Osaako joku kuvia katsonut sanoa, onko tosiaan näin, että sosiaalitiloja tai pientiloja pk:n puolella ei ole? Miten koulun puolella?
Todella toivon, ettei rakentamisessa tyritä, yhtään upouutta huonon sisäilman rakennusta ei kirkkonummen lapset tarvitse!
Mietin vaan
22.04.2017 13:17
Olen tutustunut sekä pedagogiseen suunnitelmaan (PS) ja tarveselvitykseen (TS), että hankesuunnitelmaan (HS). Ja kyseenalaistan väitteen, että tarpeet määrittelevät suunnittelun.

Koska suomenkielinen varhaiskasvatus- ja koululautakunta (SVOL) esittää palvelutuotannon lautakunnalle (http://kirkkonummi01.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=20172808-3), että suunnitelma on periaatteessa ok, niin en voi vetää muuta johtopäätöstä kuin että tarpeiden määrittely ei ollutkaan kovin tärkeää SVOLin päättäjille, eikä valmisteleville virkamiehille. Pedagogisen suunnitelman hienoihin päämääriin ja tarveselvityksessä todettuihin tarpeisiin on vaikea opettajien jatkossa vastata, kun hankesuunnitelmasta on karsittu olennaisia tiloja ja toimintoja pois.
Joitakin esimerkkejä (lyhenteet selitetty alussa, HS sisältää tässä myös viitesuunnitelman ja tilaohjelman):
- PS: tarvitaan 3 kotitalousluokkaa. HS: niitä on 2,5
- PS: päiväkotiin tarvitaan tiloja palavereihin ja myös terapeuteille. HS: näitä ei ole, vaan näihin käytetään pienryhmätiloja, joita kuitenkin ryhmät tarvitsisivat itse käyttöönsä.
- PS: päiväkotiin tarvitaan pienryhmätiloja. HS: pienryhmätiloja on vähemmän kuin ryhmiä, mikä rajoittaa mahdollisuutta monipuoliseen ja rauhalliseen pienryhmätyöskentelyyn
- PS: tiloissa on luonnonvaloa. HS: päiväkotien ryhmätiloilla ei ole omia ikkunoita vaan valon pitää tulla toisen tilan läpi, joka on rakennuksen pohjoispuolella.
- TS: 7-9-luokkien tilojen pitää olla hieman väljiä koska Jokirinteeseen tulee kaikki keskusta-alueen 7-9-luokkalaiset. HS: kolmannessa kerroksessa on opetustiloja luonnontieteille, reaaliaineille ja kielille. Laskin perustuen Kirkkoharjun nykyiseen luokkamäärään ja tulin tulokseen, että ei riitä jos jokaisessa luokassa on toimintaa ma-pe klo 9-15 (6 oppituntia) vaan koulupäivän on oltava pidempi, tai sitten aineopetuksen on tapahduttava rinnakkaisluokkia isommissa ryhmissä ainakin joissain aineissa.
- PS: käytävätilat ovat oppimisen tiloja. HS: ainakin kolmannen kerroksen toritila ei tule koskaan olemaan käytössä koska siihen on varaus kahdelle laboratorioluokalle joita molempia tullaan tarvitsemaan. Lisäksi on epävarmaa mahtuuko koskaan 5-6 -luokkalaiset laboratorioluokkiin, vaikka pedagoginen suunnitelma niin määrittää.

Aineenopettajana minulla ei ole tarpeeksi asiantuntemusta arvioimaan 1-6-luokkalaisten tiloja mutta pelkään pahoin, että tilojen niukkuus on siellä samankaltainen. Myös opettajien työtiloja on niukanlaisesti, eli tässä lähdetään siitä, että opettajat edelleen tekee suuri osa työstään kotona.

Olen pettynyt virkamiehiin ja päättäjiin, jotka päästävät suunnitelmat tällaisena eteenpäin, varsinkin kun hankesuunnitelma ei käytä edes koko rakennusoikeutta. Tarvesuunnitelmaan verrattaessa näkee, että päiväkodista on nipistetty 170 hyötyneliötä ja koko hankkeen bruttoalasta 1700 neliötä. Yllä olevan suppean tarkastelun valossa en näe miten on mahdollista, että ei edes haluta rakentaa niin isoa oppimiskeskusta kuin kaava sallisi.

Kuka kantaa vastuun siitä, että noissa tiloissa on kyseenalaista voidaanko laadukkaasti toteuttaa uusia opetussuunnitelmia, kun jo lähtökohta ilmeisesti on se, että opettajat vetävät pitkää tikkua siitä, kuka "saa" pitää oppituntinsa käytävällä tai pihalla? Jos suunnitelmat toteutuvat näin, niin tilat määrittävät pedagogiset mahdollisuudet (tai mahdottomuudet) vaikka päinvastoin pedagogisen tarpeen tulisi määrittää tiloja.
Aineenopettaja
22.04.2017 10:46
Tärkeintä on kuitenkin saada aikaan kunnon koulurakennus, jossa on tilaa ja terveet rakenteet. Muu käyttö taipuu sitten rakennukseen ja on bonusta.
Tärkeysjärjestys
21.04.2017 18:56
Niin, pitäisikö ensin kartoittaa lasten määrä tulevaisuudessa ja lähteä rakentamaan sen ympärille. Ettei rakenneta heti liian pientä. Toki, tilat joustaa sitten tarvittaessa, mutta mikä määrä neliöitä nyt on laskettu per oletettu oppilasmäärä ja miten paljon siitä voidaan tulla alaspäin oppilasmäärän kasvaessa?
Yläkouluun väkeä syöttävillä alakouluilla on tilanpuute nyt, olisihan se hyvä huomioida suunnittelussa.
Ihmettelen
21.04.2017 07:42
"− Lähtökohtana on ollut ensin määritellä tarpeet ja sitten suunnitella seinät ympärille"
Pitääkö tästä ymmärtää, ettei esim. päiväkodin henkilökunnan sosiaalitiloille ole tarvetta? Tai terapia- / neuvottelutiloille? Tai ikkunoille ryhmätiloissa?
Kummastunut
20.04.2017 21:45

Kommentoi

Seuraa Viisykköstä