Valtuusto hyväksyi budjetin – kiistaa hyvinvointikeskuksesta, otetaanko käyttöön heti valmistuttua vai myöhemmin

Kirkkonummen valtuusto hyväksyi maanantai-iltana suhteellisen sujuvasti ensi vuoden talousarvion. Muutama äänestys piti kuitenkin käydä.

Takana ovat pitkät neuvottelut, jotka päättyivät viime torstaina kunnanhallituksen ylimääräiseen kokoukseen. Tavoiteltua budjettisopua ei täysin saavutettu ja valtuustoon tuotiin joitakin vastaesityksiä.

Kunnanhallituksen esitykseen oli lisätty budjettuneuvotteluissa hyvinvointikeskuksen valmistumiseen liittyvä teksti, joka käytännössä merkitsee uuden keskuksen käyttöönoton viivästymistä. Budjettikirjassa puhutaan käyttöönottoaikataulun optimoinnista.

Keskus valmistuu urakoitsijan mukaan aikataulussa ensi toukokuussa. Tähän saakka on ollut selvää, että kalustaminen ja muutto tapahtuu kesällä ja keskus on käytössä ensi syksynä.

Käyttöönoton siirtäminen loppuvuoteen liittyy sote-uudistukseen, jonka myötä hyvinvointikeskus siirtyy uudelle Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle runsaan vuoden kuluttua 1.1.2023.

Keskuksen kalustus on päätetty liisata eli vuokrata. Jos kalustuksen hankintaa venytetään kohti loppuvuotta, kunnan ei tarvitse ensi vuonna maksaa leasingmaksuja, vaan ne siirtyvät suoraan hyvinvointialueen kontolle.

Valtuustossa erityisesti sosiaalidemokraatit arvostelivat käyttöönoton viivästymistä.

Demarien Ari Harinen esitti, että budjettiin kirjataan yksiselitteisesti, että keskus otetaan käyttöön ensi vuonna 1.9. Esitys hävisi äänestyksessä 12-39.

Kunnan oma lasten kodinhoitotuki nostettiin myös äänestykseen. Kirkkonummi-lisä poistettiin kokonaan vasta tänä vuonna.

Keskustan Marjut Frantsi-Lankia ehdotti, että Kirkkonummi-lisää alettaisiin maksaa 100 euroa kuukaudessa alle 2-vuotiaden vanhemmille. Lisän käyttöönotto maksaisi esityksen mukaan 320 000 euroa vuodessa.

Tämä esitys kaatui äänestyksessä numeroin 11-39.

Kolmas äänestys käytiin Aku Leijalan (ProK) ehdotuksesta, jolla perusturvan määrärahoja olisi leikattu 3 miljoonaa euroa ensi vuonna. Ehdotuksessa ei otettu kantaa, miten säästöt tehtäisiin. Esitys kaatui äänin 47-4.

Ensi vuoden talousarvioon ei tehty valtuustossa enää mitään muutoksia.

Kunnan veroprosentit päätettiin jo kuukausi sitten. Ne pysyvät samana paitsi kiinteistövero rakentamattomille asemakaavatontille.

Kirkkonummen veriprosentti on seuraavat kaksi vuotta entinen eli 19,75. Ensi vuonna kunnat eivät saa muuttaa veroprosenttiaan sote-uudistuksen takia.

Kirkkonummen ensi vuoden talousarvio on valmiiksi jo 2,8 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tänä vuonna alijäämä on 5 ja 10 miljoonan euron välillä. Summa tarkentuu lähiviikkoina.

Lainakanta kasvaa huomattavasti suurten investointien takia, Ensi vuoden lopulla lainaa arvioidaan olevan noin 267 miljoonaa euroa ja vuoden 2024 lopussa noin 350 miljoonaa.

Budjettineuvotteluissa päätettiin aikaistaa Nissnikun koulun rakentamista vuodella. Siten uusi koulu olisi valmis vuonna 2025.

Ennen Nissnikun kouluhanketta aloitetaan uuden Gesterbyn koulukeskuksen ja lukiokampuksen rakentaminen.