Kirkkonummen malminetsintälupa on erittäin harvinainen tapaus − Näin kaivosviranomainen perustelee päätöstä

Kaivostoimintaa hallinnoivan Tukesin yksityishenkilölle myöntämä lupa malminetsintään Upinniemellä on lajissaan Suomessa hyvin harvinainen.

Tukes on hyväksynyt espoolaisen Benita Junnin hakemuksen, jolla hän saa ryhtyä etsimään malmia vajaan 90 hehtaarin alueella Hilan ja Kantvikin välisessä kallioisessa maastossa.

Lupa on voimassa neljä vuotta, ja sen mukaan etsintäalueella saa tehdä jopa kairauksia riippumatta kuka maa-alueen omistaa. (Viisykkönen 22.1.)

Tarkastaja Esa Tuominen Tukesin kaivososastolta Rovaniemeltä kertoo, että tällä vuosikymmenellä uuden kaivoslain aikana yksityishenkilöt ovat saaneet vain muutaman kerran malminetsintäluvan.

Tavallisesti malminetsijöinä ovat alan yritykset ja usein ympäri maailmaa toimivat kaivosyhtiöt.

Malminetsintälupa on Junnille myönnetty maanantaina 22.1. ja jos siitä ei valiteta kuukauden sisällä, päätös astuu voimaan.

− Kaivoslain mukaan etsintälupa on lähtökohtaisesti annettava, jos epäämiselle ei ole erityisiä syitä, Tuominen toteaa.

− Kun anomus on tehty asiallisesti ja viranomaisella on vaikutelma, että hakija aikoo todella tehdä tutkimukset, lupa on annettava.

Hakijoiden taloudellisia edellytyksiä malminetsintää ei Tuomisen mukaan pystytä lain mukaan juurikaan selvittämään, kun kyseessä on yksityishenkilö. Yhtiöiden kohdalla se on helpompaa.

Junni kertoi puhelimitse Viisykköselle, että hän on tosissaan liikkeellä ja aikoo ryhtyä malminetsintään lupa-alueella ja on valmis sijoittamaan rahaa hankkeeseen.

Tukesin myöntämä lupaa maksaa 3 000 euroa ja luvansaajan on annettava valtiolle 10 000 euron vakuus.

Lisäksi Junni joutuu korvaamaan maaomistajille vuosittain 20 euroa hehtaarilta siitä, että saa tehdä malmitutkimuksia alueella.

Koulutukseltaan Junni on diplomi-insinööri, muttei kuitenkaan kaivosalalta.

Hän kertoo olevansa hankkeessa yksin, mutta hän tuntee asiantuntijoita, joilta saa apua.

Junni haki jo muutama vuosi sitten samaiselle alueelle lupaa malminetsintää usean sadan hehtaarin alueelle, mutta lupaa ei silloin myönnetty.

Jos malminetsintäluvan on saanut, siitä on vielä pitkä matka mahdolliseen kaivostoimintaan.

Siihen on haettava erikseen lupa. Prosessi on erittäin monivaiheinen ja kestää vuosia.

Junnilla on ollut kaivostoimintahakemus yli kuusi vuotta vireillä Vantaalla.

Malminetsintäalueella, jonne Junnille on myönnetty lupa, on viisi yksityistä maanomistajaa ja Kirkkonummen kunta. Junni ei itse omista alueella maata.

Osa maanomistajista ja lähiseudun asukkaista on vastustanut etsintälupaa jo viime vuonna, kun hakemus oli vireillä.

Myös Kirkkonummen kunta ja Kirkkonummen ympäristöyhdistys vastustivat luvanmyöntämistä.

Ympäristöyhdistys epäilee, ettei malminetsintä ole hankkeen perimmäinen tarkoitus, vaan sivukiven, toisin sanoen louheen tuottaminen.

Junni on hakemuksessaan kertonut etsivänsä alueelta maasälpää ja kvartsia.

Kumpaakin mineraalia louhitaan Suomessa, maasälpää esimerkiksi paperiteollisuudelle ja kvartsia lasintuotantoon.

Junni kertoo, että mineraaleja olisi tarkoitus käyttää lamellirakennetta varten.